Vesijohtoverkoston mittauksiin perustuva kuntotutkimus antaa tarkkaa tietoa runkoverkon tilasta. Kuntoluokitus on riskienhallintaa kustannustehokkaasti.
Suomalainen Aquapriori Oy on kehittänyt ainutlaatuisen vesijohtoverkoston tutkimusmenetelmän. AquaTrioscope®-mittausmenetelmällä analysoidaan vesijohtoverkosta useita muuttujia: virtaama, paine, lämpötila, pH-arvo, sähkönjohtavuus ja redox-potentiaali.
Tutkittua tietoa
Perinteisesti vesijohtoverkoston kuntoa arvioidaan usein käyttöiän, putkimateriaalin ja vikahistorian mukaan. Valurauta- ja teräsputkien käyttöikä ei kuitenkaan kerro koko totuutta maan syövereissä olevasta putkiston kunnosta.
Kuntotutkimuksen tekeminen runkovesijohtoverkostoon on hygieniasyistä vaativaa. Vedenlaadussa ei saa tapahtua muutoksia, eikä verkostoon ole suotavaa viedä ylimääräisiä laitteita.
– Vesijohtoverkoston mittauksessa AquaTrioscope®-laite asennetaan runkoverkon paloposteihin. Vedenlaatu mitataan verkostosta otettavasta vesinäytteestä. Mittaus ei vaadi erillisjärjestelyitä. Tekoälyllä analysoidusta mittaustuloksesta laaditaan putkistolle viisiportainen kuntoluokitus, toimitusjohtaja Harri Rautio Aquapriori Oy:stä kertoo.
Kuntoluokitettu linjakartta
Runkoverkon putket voivat vaihdella luokitukseltaan hyvästä erittäin huonokuntoiseen. Tulokset saadaan putkiston ulkoisista ja sisäisistä korroosiovaurioista, seinämävahvuuden muutoksista, kuten kulumista ja syöpymistä, sekä rautamangaanikertymistä. Linjakartan reaaliaikaisella päivityksellä huolto- ja korjaustoimet sekä saneeraustarpeet saadaan ajan tasalle.
– Tulos näyttää suoraan, missä kohdin runkoverkkoa on saneeraustarvetta välittömästi vai selvitäänkö säännöllisellä seurannalla. Kaupunkien vesilaitosten lisäksi asiakkaiksi on tullut myös teollisia toimijoilta. Analysointi kun on kustannustehokasta, Rautio arvioi.
