Meidän jokaisen vastuulla on pitää huolta elintärkeästä uusiutuvasta luonnonvarastamme.
Vesivastuullisen yrityksen vedenkäyttö on ympäristön kannalta kestävää, sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista sekä taloudellisesti kannattavaa. Vesivastuullisuus saavutetaan kantamalla vastuu kaiken toiminnan vesiriskeistä. Vesioikeuden professori ja UEF//WATER-tutkimusohjelman varajohtaja Niko Soininen kertoo vesivastuuprosessiin yritykset sitouttavista vesivastuualoitteista, joissa arvioidaan ja kehitetään yrityksen vedenkäytön kestävyyttä.
– Prosessiin sisältyvät sekä yrityksen omien toimipaikkojen että arvoketjujen vesiriskien arviointi, vedenkäytön kestävyyden parantaminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa sekä vesivastuutoimien seuranta ja raportointi.
Erityisesti vesivastuuseen sisältyvä vedenkäytön ympäristöllinen kestävyys liittyy Soinisen mukaan vahvasti ympäristönsuojeluun.
– Siihen sisältyvät niin vedenkäytön määrällinen kestävyys, veden laatu, vesiekosysteemien toiminta ja luonnon monimuotoisuus kuin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät aspektit.
Vesivastuullisuus on viime aikoina noussut keskusteluun myös yritystoimintaa koskevien ohjauskeinojen osalta.
– Vapaaehtoisuuteen perustuvista aloitteista ollaan siis liikkumassa myös kohti velvoittavampia instrumentteja muun muassa EU:n yritysvastuullisen ja kestävän rahoituksen lainsäädännön myötä, Soininen sanoo.
WATER-tutkimusohjelma: tavoitteena puhdas vesi kaikille
Suomessa mikromuovin ja kemikaalien vaikutus vesistöihin on suhteellisen pientä. Kemikaaleja ja raskasmetalleja löytyy ekotoksikologian professorin ja UEF//WATER
-tutkimusohjelman johtajan Jussi Kukkosen mukaan kuitenkin vesistöistämme. Mikromuovin määrä on vielä osittain tuntematon.
– Vielä ei ole tiedossa edes kaikki mikromuovin reitit vesistöihin. Muovia löytyy kuitenkin Suomen vesistöistä, mutta vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin tiedetään edelleen vähän.
Soininen ja Kukkonen toimivat molemmat Itä-Suomen Yliopiston WATER-tutkimusohjelmassa, jonka tavoitteena on kokonaisvaltaisesti kehittää monitieteistä vesitutkimusta.
– Tärkein tehtävämme on saattaa tutkimusryhmiä tekemään yhteistyötä. Tavoittelemme uusia hankkeita ja uudenlaista kysymyksenasettelua, jonka avulla veteen liittyviä asioita pystyttäisiin ratkaisemaan laajemmin.
Vedestä puhuttaessa usein mieleen tulevat ensimmäisenä puhtaat luonnonvedet – se, mikä puhtaan veden merkitys luonnossa on ihmisille ja eri ekosysteemeille. Kukkonen muistuttaakin, että vesikysymykset ovat yhteiskuntaa läpileikkaava tekijä.
– Toivoisin, että suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa hanasta saatava puhdas vesi ja suhteellisen saastumattomat luonnonvedet ovat itsestäänselvyys, ymmärrettäisiin globaalisti puhtaan ja käyttökelpoisen veden tärkeys ympäristölle ja meille jokaiselle.
Pääsy puhtaan veden äärelle on paitsi taloudellinen ja eettinen, nykypäivänä myös turvallisuuteen liittyvä kysymys. Erilaisissa konfliktitilanteissa puhtaan veden jakelusysteemit voivat olla hyvinkin haavoittuvaisia.
– Maailmanlaajuisesti puhtaan veden saantiongelman suuruudesta kertoo se, että tätä nykyä kaksi miljardia ihmistä jää päivittäin ilman puhdasta käyttövettä, Kukkonen sanoo.
Puhdas vesi on Kukkosen mukaan ylellisyyttä.
– Monelle kansainväliselle kollegalleni olen moneen kertaan vakuuttanut, että kun avaat suomalaisessa hotellissa hanan, sieltä valuvaa vettä tosiaan voi juoda. Se on monissa maailman maissa todellista luksusta.
