Mielenkiintoinen työ voi kuormittaa siinä missä raskas tai tylsä työkin. Palautumista ovat sekä fyysinen palautuminen, eli nukutaan ja syödään riittävästi, hoidetaan omaa kuntoa ja sosiaalisia suhteita että töistä irtaantuminen.
– Ihminen voi palaa loppuun myös siksi, että on niin innostunut työstään, että työn hallinta romahtaa. Ihmisellä on oltava muutakin elämää ja kiinnostuksen kohteita työn lisäksi. Kun työ ja muu elämä ovat tasapainossa, töihin on kiva palata, muistuttaa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä.
Palautuminen on mahdollista myös työpäivän aikana. Mikrotauot, työtehtävien vaihtelu ja keskustelut kollegan kanssa tuovat ilmavuutta tekemiseen. Työn joustaminen työkyvyn heiketessä tai ihmisen ikääntyessä mahdollistavat työurien pidentämisen. Huokoistaminen lisää työn ja työajan hallinnan tunnetta.
8+8+8
– Kahdeksan tuntia töitä, kahdeksan vapaa-aikaa ja kahdeksan unta on hyvä peukalosääntö. Mutta on muistettava, että ihmiset ovat yksilöitä. Toiselle kuusi tuntia on pitkä työpäivä, toinen tekee kevyesti kymmenen tuntia, kun saa työssä toteuttaa itseään. Myös unen tarve vaihtelee. Kaikkia ei voida pakottaa samaan muottiin, Härmä painottaa.
Unen pituus on sopiva silloin kun ihminen palautuu levon aikana ja uni virkistää. Työ ja palautuminen ovat tasapainossa.
– Työn sisältö ja palautuminen ovat tärkeitä jaksamisen kannalta. Työssä jaksaminen kantaa myös muuhun elämään. Työn kautta ihminen saa arvostusta, työn merkityksellisyys tukee ihmisen psyykkistä hyvinvointia. Työllä on tärkeä merkitys, mutta se ei saa silti kuormittaa liikaa. Huokoistaminen antaa positiivisen näkökulman, sen sijaan että puhuttaisiin kiireestä, Härmä sanoo.
Lue myös: Joogalla istumatyön vaivat historiaan – 4 liikettä
Suunnittele ja priorisoi
Esimies on vastuussa alaistensa työn kuormittavuuden hallinnasta. Jos töitä on liikaa, asia on otettava esiin kehityskeskustelussa. Haasteena ovat itsenäisesti työtä tekevät asiantuntijat ja alustataloudessa toimivat ihmiset, jotka tekevät töitä hankepohjalta eri työnantajille. Puhumattakaan yrittäjistä.
– Keskeistä on pitkän linjan suunnitelmallisuus. Listataan työt ja mietitään sekä pitkän linjan tavoitteet että lähitulevaisuuden työt. Se, että laittaa tietokoneen ja puhelimen kiinni, ei välttämättä vähennä stressiä, jos tietää, että siellä on jokin tärkeä tehtävä odottamassa. On asetettava tarpeeksi lyhyen aikavälin tavoitteita, jotta saavuttaa tunteen, että on tehnyt työnsä riittävän hyvin, Härmä neuvoo.
Priorisointi auttaa selkeyttämään työtehtäviä, kaikkea ei tarvitse tehdä. Moni ihminen tekee hyvää hyvyyttään töitä, jotka eivät heille edes kuuluisi. Töissä on myös pystyttävä sanomaan milloin ei pysty vastaamaan puhelimeen tai viesteihin.
– On oltava armollinen itselleen, aina ei tarvitse olla tavoitettavissa, summaa Mikko Härmä.
