Suomen terveysteknologiatuotteiden viennin arvo on viisinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Terveysteknologia on edelleen maamme yksi nopeimmin kasvavista korkean teknologian vientialoista vuosittaisen viennin kasvun ollessa noin 7 %.
Vaikka valtaosa tuotannosta menee vientiin, erityisesti pienillä ja keskisuurilla terveysteknologian yrityksillä on tarpeet kehittää ratkaisujaan Suomen rajojen sisäpuolella. Tämä tuo suomalaisia terveysteknologiaratkaisuja osaksi potilaan hoitoa sekä edistää yritysten kasvua ja vientiä sekä lisää samalla investointeja Suomeen.
Terveysteknologian laitteille ja näiden pohjalta rakennetuille palveluille on tyypillistä, että lähes kaikki laitteet ”keskustelevat keskenään” ja ovat yhteydessä internettiin, mikä kerryttää dataa monista lähteistä. Yksi datalähde on palveluiden käyttäjät, jotka ovat antaneet tietojaan rekisteröityessään palveluihin. EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) koskee nimenomaan näitä henkilötietoja, joita yrityksillekin on kertynyt. Yrityksissä selvitetäänkin parhaillaan, mitä henkilötietoja siellä käsitellään ja onko käsittely uusien säädösten mukaista. Samalla pohditaan, kuinka käsittelystä tiedotetaan rekisteröidyille henkilöille. Säädökset otetaan vakavasti, sillä velvoitteiden rikkomisesta voi saada tuntuvan sakon.
Sote-uudistus avaa yrityksille uusia mahdollisuuksia olemalla tärkeä referenssimarkkina.
Vastaava pohdinta on käynnissä myös julkisella sektorilla, jossa esimerkiksi potilasrekisterit ovat henkilörekistereitä. Terveysteknologian yrityksille yksi mielenkiintoisimmista uusista lakihankkeista, jossa tietosuoja-asetus on huomioitu, koskee tietoturvallista sote-tiedon toissijaista käyttöä. Lainsäädännön myötä julkisiin tietokantoihin kerättyä tietoa voitaisiin käyttää muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen. Tätä voidaan tehdä jo nyt, mutta käyttölupa on hankittava jokaiselta erikseen. Uuden lainsäädännön myötä myös keskenään integroitua tietoa saisi yhden lupaviranomaisen kautta yritystenkin käyttöön.
Sote-uudistus avaa yrityksille uusia mahdollisuuksia olemalla tärkeä referenssimarkkina. Käytännössä tämä on yksittäisten tuotteiden toimivuuden varmistamista, mutta myös yhteiskehittämistä ekosysteemissä, jossa on mukana useita terveysalan julkisia ja yksityisiä toimijoita. Yliopistosairaalat ja kunnat ovatkin parhaillaan rakentamassa Testbed-palveluja pilotointia ja yhteiskehittämistä varten. Nyt kun palvelutoimintaa ollaan aloittamassa, liiketoimintamallit pitäisi saada nopeasti pieniäkin yrityksiä houkutteleviksi. Muuten moni yritys ehtii päätyä Ruotsiin tai Tanskaan.
Lue myös: Anne Berner: ”Tavoittelemme maailman parasta”
Julkiset hankinnat ovat tärkeä osa muodostuvaa sote-markkinaa. Nykyään hinta on kriteerinä tärkein, vaikka uusi hankintalaki antaa jo mahdollisuuden huomioida laadulliset kriteerit entistä paremmin. Rohkeimmat ovat onneksi jo aloittaneet uuden hankintalain mahdollisuuksien hyödyntämisen. Toiveena on samalla Kela-korvattavuus teknologiaratkaisuille, sillä se lisäisi niiden käyttöä.
Suomessa on kaikki mahdollisuudet – kliininen osaaminen, potilasdata ja insinööriosaaminen – terveysalan kasvun luomiseksi. Terveysalan kasvustrategia on julkinen tuki tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kirjoittaja Saara Hassinen on Healthtech Finlandin toimitusjohtaja.
