Terveydenhuoltolain uudistus uhkaa toimivaa ensihoitopalveluiden mallia. Monivuotinen kokemus ja hyvä yhteistyö eri toimijoiden kesken voivat jäädä sivuun, jos yksityiset palveluntuottajat rajautuvat ensihoidon tuottamisen ulkopuolelle.
Sosiaali- ja terveysministeriön suunnittelema ensihoitoasetus astui voimaan vuoden 2018 alussa. Asetuksen mukaisesti sairaanhoitopiirit voivat edelleen kilpailuttaa ensihoidon palvelut ja asetus velvoittaa järjestäjät vertailemaan tuotannon vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja laatua.
Med Groupin palvelujohtaja Laura Riski valottaa terveydenhuoltolain kannalta tilannetta yksityisten toimijoiden osalta, ja mitä tämä tarkoittaa niiden kannalta:
– Mikäli tulevassa lakiuudistuksessa kiireellinen ensihoito määritellään viranomaistoiminnaksi, tarkoittaisi se yksityisten tuottajien poistumista alalta, etenkin pieniltä paikkakunnilta. Kuten uudessa asetuksessa linjataan, on ensihoito terveydenhuoltoa eikä viranomaistyötä ja niin se laissa tulisi määritellä jatkossakin.
Riskin mukaan toimivaa nykymallia ei kannata horjuttaa. Maakunnat tuntevat oman alueensa erityispiirteet ja heidän tulisi saada arvioida täydentävän yksityisen palveluntuotannon tarve jatkossakin. Minkään lain ei tulisi pakottaa heitä tuottamaan palveluita yksin. Viimeisen 70 vuoden ajan sadat ensihoitoyritykset ovat tarjonneet laadukasta ja kustannustehokasta sairaankuljetus- ja ensihoitopalvelua suomalaisille. Parhaimmillaan yksityiset palveluntuottajat täydentävät joustavasti julkisia toimijoita.
Riski toivoo, että päättäjät perehtyisivät ensihoitopalveluiden nykytilanteeseen riittävästi, ennen kuin tekevät mitään turhia päätöksiä.
– Ensihoito ja sen järjestämismallit ovat tällä hetkellä päättäjille vieraita. Toivomme suuresti, että ennen lopullista lakiuudistusta päättäjät miettivät, miksi toimiva malli pitäisi ajaa alas ja palvelut tuottaa ainoastaan julkisen toiminnan palveluna.
