Monessa kunnassa panostetaan koulujen peruskorjaamiseen ja uusien koulujen rakentamiseen. Sisäilman merkitys niin viihtyvyydelle kuin oppimistuloksille on tunnistettu.
– Kuntien tilanne vaihtelee. Osa kunnista on tehnyt kiinteistöstrategian, uusia kouluja rakennetaan ja vanhoissa tehdään mittavia peruskorjauksia. Tavoitteena ei ole ainoastaan poistaa ongelmia vaan myös panostaa ennakoivaan toimintaan, jolla estetään ongelmat tulevaisuudessa, Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mervi Ahola kertoo.
Yksi merkittävistä syistä sisäilmaongelmiin ovat 1960-, 70- ja 80-luvulla rakennetut kiinteistöt. Tosin pelkkä kiinteistön ikä ei määritä rakennuksen kuntoa. Aikanaan on käytetty rakennusteknisiä ratkaisuja, jotka eivät ole enää nykyisin tarkoituksenmukaisia. Mutta rakennuskannan uudistuminen on hidasta, kaikkea ei voida purkaa ja rakentaa uusiksi kerralla.
1990-luvun lama vaikuttaa vieläkin
1990-luvulla laiminlyötiin huoltoja ja ylläpitoa sekä siirrettiin peruskorjauksia eteenpäin. Korjausvelka pääsi kasvamaan.
– Aiemmin on tehty peruskorjauksia, joissa ei puututtu riittävästi rakenteisiin ja ongelmakohtiin. Nyt samat ongelmat ovat taas edessä. Nykyään panostetaan paremmin riittäviin selvityksiin ja kuntotutkimuksiin sekä tehdään peruskorjaukset perusteellisesti. Nykyään myös huomioidaan millainen tila on, onko sitä järkevää peruskorjata vai onko parempi rakentaa kokonaan uusi. Milloin korjataan ja milloin korvataan rakennus uudella, riippuu rakennuksesta ja sen ongelmista. Uudet tilat ovat energiatehokkaampia ja monikäyttöisempiä, Ahola toteaa.
Väistö vai käyttöä turvaavat toimenpiteet
Miten sisäilmaongelmia lähdetään ratkaisemaan, on aina tilannekohtaista. Epäpuhtaudet voivat koostua sadoista erilaisista kaasumaisista ja hiukkasmaisista epäpuhtauksista, joita tulee sekä rakenteista, ulkoa että ihmisten mukana.
Jos tilanne on niin hankala, että tarvitaan erillisiä väistötiloja, myös se vaatii suunnittelua. Ilmanvaihdon tehostaminen, tiivistäminen ja sisäilmanpuhdistus ovat myös mahdollisia väliaikaisia ratkaisuja.
– Lievemmissä tapauksissa on saatu apua siivouksen tehostamisella, sillä pöly kerää itseensä myös muita epäpuhtauksia. Siivous on hyvin tärkeää ilmanlaadun kannalta, Mervi Ahola muistuttaa.
