Nykyään on mahdollista monitoroida monenlaisia infrarakenteita. Tärkeimmät syyt monitoroinnille ovat ennenkaikkea turvallisuuden varmistaminen sekä kustannusten optimointi.
Turvallisuuden näkökulmasta monitorointi on erityisen tärkeää kohteissa, joissa on olemassa jokin riski sille, että jotain yllättävää tapahtuu. Tällöin monitorointijärjestelmä ilmoittaa muutoksista hyvissä ajoin, ja näin ehditään tehdä tarvittavat toimenpiteet vahinkojen välttämiseksi. Rakenteita optimoimalla saadaan kustannussäästöjä, kun kaikkia epävarmuustekijöitä ei tarvitse viedä mitoitukseen vaan turvallisuus varmistetaan monitoroinnin avulla.
Peukalosääntönä on investoida 1-2 % projektin kokonaisbudjetista monitorointiin.
Kaupungistuminen sekä ilmastonmuutos, ja sitä seuraavat ääriolosuhteet asettavat haasteita sekä maaperälle että rakenteille. Rakennamme nykyään entistä vaativimpiin paikkoihin ja lähemmäs jo olemassa olevaa infraa, jonka turvallisuudesta on huolehdittava.
Sään aiheuttamat olosuhdemuutokset, kuten sade ja routa lisäävät projektisuunnittelun haastavuutta. Ilman reaaliaikaista dataa emme voi seurata ja arvioida minkälaisia muutoksia olosuhteet aiheuttavat maaperässä.
Kansainvälisesti peukalosääntönä on investoida 1-2 prosenttia projektin kokonaisbudjetista monitorointiin. Tällaisella budjetoinnilla saadaan hankittua merkittävää tietoa tuottava monitorointiratkaisu. Monessa maassa on huomattu se, että monitorointi ei ole kustannus vaan se on ennenkaikkea investointi, ja monitorointiin kannattaa panostaa.
Infrarakenteissa tapahtuu lähes aina mitattavissa olevia muutoksia ennen kuin on liian myöhäistä. Reagointiaika on siis tärkeää.
Kirjoittaja Sami Ylönen toimii Suomen Geoteknillisen yhdistyksen monitorointitoimikunnan puheenjohtajana.
