Terveet tilat 2028 -hanke päättyy vuoden 2024 lopussa valtion säästöohjelman mukaisesti. Miltä kentällä näyttää nyt?
Kuntien rakennuksissa merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy arviolta 5–10 prosentissa rakennusten kokonaisneliömäärästä, kun aiemmin niitä oli 5–18 prosentissa.
– Kunnat ja valtio ovat panostaneet julkisten rakennusten sisäilmaongelmien hoitamiseen ja kiinteistökannan hallintaan paljon. Suunta on ehdottomasti parempaan päin, sanoo rakennusneuvos Katja Outinen Ympäristöministeriöstä.
Senaatti-kiinteistöt ja Puolustuskiinteistöt peruskorjaavat kasarmeja ja poliisilaitoksia koko ajan. Kunnissa taas puretaan huonokuntoisia kiinteistöjä sekä rakennetaan muunneltavia monitoimirakennuksia, joita voi käyttää opetustoimen rinnalla muidenkin palveluiden järjestämiseen.
– On ilo huomata, että hankkeen aikana kunnat ovat kiinnittäneet enemmän huomiota kokonaisvaltaiseen kiinteistökannan hallintaan. Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy on lisääntynyt ja kunnissa tehdään säännöllisiä kiinteistökierroksia.
Kun koko rakennuskannasta on hyvä kuva, korjaustoimet voi tehdä ajoissa.
– Hyvä sisäilman hallinta ei ole mitään ihmeellistä vaan normaali osa kiinteistöjen kunnossapitoa. Olennaista on se, että sisäilman laatua tarkkaillaan säännöllisesti, jolloin ongelmat eivät pääse kumuloitumaan.
”Sisäilman priorisointi kuntastrategiassa vähentää sisäilmaongelmia”
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa selvisi, että jos sisäilma on kirjattu prioriteetiksi kuntastrategiaan, kunnan ote rakennuskannan hallinnoinnissa on ennakoiva ja sisäilmaongelmia tulee esiin vähemmän.
– Sisäilman kannalta kunta- ja kiinteistöstrategiat ovat avainasemassa, koska niissä määritellään toiminnalle raamit ja jaetaan resurssit.
Hyvä kiinteistökannan hallinta edellyttää resursseja sekä korjauksiin että ammattitaitoiseen henkilökuntaan.
– Tilojen siivottavuuteen pitää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Lisäksi kunnissa kannattaa olla valmiina moniammatillinen sisäilmatyöryhmä, viestintäsuunnitelmat ja tilojen käyttäjille ilmoitusmenettelyt. Näin viestintä on avointa mahdollisen sisäilmaongelman tullessa esiin ja sairastuneet saavat tarvitsemansa avun nopeasti, Outinen korostaa.
