Anna-Maria Soininvaara
keskustakirjaston johtaja, Keskustakirjasto Oodi
Irmeli Grundström
tilapalvelupäällikkö, Helsingin kaupunki
Päivi Etelämäki
arkkitehti, tiimipäällikkö, Tarve- ja hankesuunnittelu, Helsingin kaupunki
Tero Seppänen
työpäällikkö, YIT Rakennus Oy
Ajatus Oodista syntyi 2000-luvun alussa, kun silloinen Helsingin kaupunginkirjaston kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson lähti innovoimaan mahdollisimman asiakasystävällistä tulevaisuuden kirjastoa. Oodi on toteutettu asiakkaiden toiveiden pohjalta, ja yhteistyö käyttäjien kanssa onkin yksi onnistumisen avaimista.
– Oodi oli valittu Suomen 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeeksi. Päätimme, että avaisimme kirjaston itsenäisyyspäivän aattona, jos saisimme joulukuun alussa satatuhatta kirjaa hyllyyn ja lainausautomaation toimimaan. Se oli kova suoritus kaikilta osapuolilta, mutta saimme kirjaston auki suunnitelman mukaisesti. Keskustakirjastolle on ollut selvä tilaus, joulukuussa 2018 kävijöitä oli jo 285 000, kertoo Keskustakirjasto Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara.
Kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu
Ensimmäinen hankesuunnitelmaluonnos tehtiin vuonna 2006. 2012–2013 järjestettiin Metropolin sykkivä sydän – Helsingin keskustakirjaston avoin, 2-vaiheinen kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, jonka pohjamateriaalina käytettiin muun muassa asiakkailta kerättyjä yli 2300 toivetta.
– Töölönlahden tontti on pitkä ja vaativa, lisäksi keskustatunnelivaraus asetti omat haasteensa. Konseptin kiinnostavuutta kuvaa se, että kilpailun aloitusseminaarissa oli arkkitehteja ympäri maailmaa kävelemässä lumisateessa ympäri rakennuspaikkaa Töölönlahdella, muistelee Helsingin kaupungin Tarve- ja hankesuunnittelun tiimipäällikkö, arkkitehti Päivi Etelämäki.
– Kilpailun avulla kirjaston idea sai hyvin näkyvyyttä mediassa. Ihmiset olivat hyvin kiinnostuneita tutustumaan saapuneisiin 544 ehdotukseen ja he saivat myös äänestää ”sydämensä valittua”. Tieto yleisön suosikeista välitettiin arkkitehtuurikilpailun tuomariston tietoon. Myös kilpailun kakkosvaiheessa kansalaisten kommentit otettiin huomioon, kertoo Helsingin kaupungin tilapalvelupäällikkö Irmeli Grundström.
Toiseen vaiheeseen valittiin kuusi kilpailuehdotusta, samalla mukaan valittiin myös rakennesuunnittelijat, jotta voitiin varmistaa, että hanke on toteutettavissa. Suunnitelmissa painotettiin myös energia- ja materiaalitehokkuutta. Voittajaksi valittiin Arkkitehtitoimisto ALA:n ehdotus Käännös, joka oli myös yksi yleisöäänestyksen suosikeista.
Soininvaara oli mukana juryn taustavoimissa tarkastelemassa kilpailuehdotusten toimivuutta kirjastokäytössä.
– Jury päätyi samaan ratkaisuun kuin me kirjastoihmiset. Voittaja oli kaikkien muiden hyvien ominaisuuksiensa lisäksi myös kaikkein funktionaalisin ratkaisu, Soininvaara sanoo.
– Arkkitehtitoimisto ALA teki todella hienon tulkinnan haasteellisessa kilpailussa, Oodi korostaa kutsuvalla muodolla kirjaston sisältöä, Päivi Etelämäki lisää.
Se, että kilpailulle löytyi selkeä voittaja, joka vakuutti niin kansalaiset kuin ammattilaiset, auttoi hankkeen eteenpäin menossa.
– Kilpailun ratkettua elimme vielä vuoden epävarmuudessa saisimmeko loppurahoituksen. Helsingin silloinen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen panosti asiaan väsymättömästi ja optimistisesti, antoi hankkeelle kasvot, kiittelee Grundström.
Haastava rakennus, loistava lopputulos
Suunnittelun ohjaaminen oli myös kaupungin puolelta mittavaa. Rakennuksessa on paljon teknisiä ratkaisuja ja kehitystyötä, joka ei näy päällepäin.
– Oodi oli arkkitehtuurisesti ja teknisiltä ratkaisuiltaan erittäin vaativa kohde toteuttaa. Erilaisten teknisten vaatimusten yhteensovittaminen eri rakenteissa oli haastavaa. Teräksiset kaariratkaisut ja rakenteiden eläminen aiheuttavat suuren liikevaratarpeen, mikä täytyi huomioida esimerkiksi äänitiiviissä seinissä. Lisäksi haasteina oli löytää myös oikeat, osaavat tekijät hankkeen eri tehtäviin. Onneksi YIT:llä on hyvät suhteet alan toimijoihin, sanoo YIT Rakennus Oy:n työpäällikkö Tero Seppänen.
– Lopputulos on erittäin hyvä, niin moni ihminen on tehnyt paljon työtä hankkeeseen, Irmeli Grundström kiittää.
– Saimme projektin onnistuneesti maaliin. Oodi ei ole perinteinen rakennus vaan taideteos, Tero Seppänen summaa.
