Kaupungistumiskehitys muuttaa Suomea. Ennustettua nopeammin laskenut syntyvyys ja uudet, myös muuttoliikenteeseen perustuvat väestöennusteet
ovat saaneet aikaan kuhinaa kabineteissa ja mediassa. Keskustelu on hyvästä, mutta näkökulmaa olisi syytä laajentaa.
Osallistuin hiljattain kuntien maailmanjärjestön kongressiin Etelä-Afrikan Durbanissa. Monet siellä käydyt keskustelut muistuttivat, että muutos ei tapahdu vain Suomessa vaan kyse on globaalista ilmiöstä sen hyvine ja huonoine puolineen.
Länsimaissa kaupungistumiseen yhdistyy vahvasti väestön vanheneminen ja väheneminen. Monet ennusteet ovat kuitenkin tulevaisuudenkuvia, jotka kertovat siitä, miltä maailma todennäköisesti näyttää, jos olosuhteet säilyvät samanlaisina. Tulevaisuudentutkimuksen ajatuksia mukaillen tulevaisuus on tekemistä. Valinnoillamme vaikutamme tulevaisuuteen, jolloin on myös mielekästä pohtia sitä, mikä on todennäköisen lisäksi mahdollista, toivottavaa tai jopa vältettävää. Realismia tarvitaan, mutta lannistumisesta ei hyödy kukaan.
Kaupungistuminen kohtelee suomalaisia kaupunkeja ja alueita eri tavoin. Nopeasti kasvavat seudut hyötyvät kasvusta, mutta joutuvat tekemään myös paljon panostuksia kasvun aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Kutistuvilla alueilla puolestaan väestön väheneminen ja väestörakenteen muuttuminen aiheuttavat toisenlaisia paineita. Juuri tämän eriytymisen vuoksi Kuntaliitto toivoo, että kansallisesti kyettäisiin luomaan erilaisia ratkaisuja erilaisille alueille.
Sekä kasvavien että kutistuvien alueiden haasteissa on pohjimmiltaan kyse pitkälti samasta kysymyksestä: kuinka saamme olemassa olevat palvelurakenteet, infrastruktuurin ja johtamisen sopeutettua vastaamaan muuttuneisiin tarpeisiin kestävällä tavalla? Toisin sanoen kyse on siitä, kuinka turvaamme hyvän elämän edellytykset eri puolella Suomea jatkossakin.
Tähän kysymykseen ei ole helppoja vastauksia. Eikä tarpeellisten päätösten tekeminen ole vain mukavaa. Selvää kuitenkin on, että sekä kasvun että kutistumisen kanssa painiskelevat alueet tarvitsevat selvästi nykyistä enemmän tukea muutoksista selviytymiseen.
Kuntaliitto haluaa olla mukana luomassa johdonmukaista ja selkeää, kestävää kaupungistumista tukevaa politiikkaa. On tärkeää, että kunnille jätetään tarpeeksi liikkumatilaa kehittää omaa aluettaan ja omia palveluitaan tavalla, joka parhaiten vastaa juuri niiden tarpeisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että pienten kaupunkien mahdollisuuksia kehittää omaa ja alueensa elinvoimaa ei saa vaurioittaa. Myös kansallisissa ratkaisuissa on etsittävä kestäviä ja innovatiivisia palveluverkkoratkaisuja, jotta harvaan asututkin seudut säilyttävät tarvittavat palvelut.
Uskomme, että kaupungistuminen voidaan kääntää monenlaisiksi mahdollisuuksiksi. Kaupungistuminen ei ole vain negatiivinen asia. Kaupungit luovat alustan ihmisten, yritysten ja instituutioiden kohtaamiselle ja lisäarvon syntymiselle. Samanaikaisesti on huolehdittava kutistuvien alueiden hyvinvoinnista ja löydettävä uusia näkökulmia yhteisöjen elinvoimaan.
