Kaupunkirakenteen tiivistyminen sekä ilmastonmuutoksen aiheuttama sadannan lisääntyminen pahentavat taajamatulvia. Tulvimisongelmat ovat erityisesti vaikeita alueilla missä on käytössä sekavesiviemäröintiä, jossa sade- ja sulamisvedet eli hulevedet ja jätevedet johdetaan puhdistamolle samassa putkiviemärissä toisiinsa sekoittuneena.
– Sekavesiviemäreitä käytettiin yleisesti ennen taajamien jätevedenpuhdistuksen yleistymistä. Sotien jälkeen Suomi kaupungistui ja jätevesien aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaitat lisääntyivät ja johtivat lainsäädännön tiukentumiseen 1960-luvun alussa. Jätevedenpuhdistamoiden rakentamisen ”kultakausi” sijoittuukin 1960- ja 70-luvuille, kertoo Vesilaitosyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja, Kemin Energia ja Vesi Oy:n vesihuoltojohtaja Juha Hiltula.
Hulevedet heikentävät jäteveden puhdistusprosessin toimintaa ja aiheuttavat tulvimisia verkostossa ja puhdistamoilla. Sekavesiviemäröinneistä pyritäänkin nykyään eroon viemärisaneerauksien yhteydessä ja uudet viemärit toteutetaan pääsääntöisesti niin kutsuttuna erillisviemäröintinä, jossa jätevedet johdetaan omassa putkessaan jätevedenpuhdistamolle ja hulevedet omassaan vesistöön tai kevyempään käsittelyyn.
Hulevesisuunnittelua on tehty jo vuosikymmeniä alue- ja projektikohtaisesti, mutta asioita ei ole aina tarkasteltu riittävän kokonaisvaltaisesti ja jo maankäytön suunnittelussa.
Vesien syntypaikkaerottelu vähentää kuormitusta
Jäte- ja hulevesien erottelu kadun alla ei vielä riitä, vaan vedet tulee erotella toisistaan myös kiinteistöissä. Vanhoissa kiinteistöissä rännivedet, pihan kuivatusvedet ja salaojavedet on usein kytketty kiinteistön jätevesiviemäriin. Vaikka vesihuoltolaitos rakentaa kadulle uuden hulevesiviemärin, se ei riitä, jos kiinteistö johtaa hulevetensä edelleen jätevesiviemäriin.
Vuoden 2019 alusta Kemin Energia ja Vesi Oy on kaksinkertaistanut viemäriverkoston uusimisen nopeuden edelliseen 10 vuoteen verrattuna. Vuoden 2018 alussa hulevesiviemäröinnin vastuut siirrettiin vesihuoltolaitokselta Kemin kaupungille. Siinä yhteydessä Kemi otti käyttöön kunnan hulevesimaksun, joka loi rahoituspohjaa viemärien saneerauksille ja hulevesiverkon laajentamiselle.
Myös monessa muussa kunnassa on otettu käyttöön vuonna 2014 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain mahdollistama kunnan hulevesimaksun periminen kiinteistöjen omistajilta. Lisäksi Kemissä on otettu käyttöön ohjaava jäteveden hinnoittelu, jolla kannustetaan kiinteistönomistajia hulevesien erotteluun.
– Olemme jo useamman vuoden järjestelmällisesti kartoittaneet kiinteistöjen hulevesien johtamisia. Kiinteistöille, jotka johtavat hulevesiä jätevesiviemäriin, on annettu ohjeita ja erottelukehotuksia. Käytämme lisäksi ohjaavaa hinnoittelua, missä erottelukehotuksen antamisesta käynnistyvän siirtymäajan jälkeen kiinteistön jätevesimaksua korotetaan 50 prosentilla mikäli kiinteistö ei määräaikaan mennessä erottele hulevesiä, Hiltula sanoo.
