Skip to main content
Etusivu » Rakentaminen » Globaalit ympäristökriisit ratkaistaan paikallisesti
Kaupunkisuunnittelu

Globaalit ympäristökriisit ratkaistaan paikallisesti

Liikenne on hyvä esimerkki siitä, miten valtio voi helpottaa tai haitata kuntien ilmastotyötä, Riipinen toteaa. Kuva: Kuntaliitto

Kestävä kaupunkikehitys muodostuu ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä.

– Fyysinen elinympäristö – miten asutaan ja liikutaan, onko joukkoliikenne sujuvaa, miten palvelut ovat saavutettavissa ja millaista energiaa käytetään lämmitykseen – tarkoittavat kaikki kunnassa päätöksiä suunnitteluun, kaavoitukseen, toteutukseen, rakentamiseen ja infran ylläpitoon. Kestävä kehitys otetaan jo systemaattisesti huomioon ainakin isommissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Kaupungit tavoittelevatkin kunnianhimoisemmin hiilineutraaliutta kuin Euroopan valtiot, Suomi mukaan lukien, toteaa Kuntaliiton yhdyskunta- ja ympäristöasioista vastaava johtaja Miira Riipinen.

– Liikenne on hyvä esimerkki siitä, miten valtio voi helpottaa tai haitata kuntien ilmastotyötä. Uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoite, raideliikenteen kehittäminen, joukkoliikenteen valtiontukien laskeminen ja arvonlisäveron nosto vaikuttavat kestävän liikkumisen mahdollisuuksiin, Riipinen jatkaa.

Liian yksityiskohtainen ympäristölainsäädäntö EU-tasolla ja kansallisesti unohtaa usein sen, että paikallistasolla on paras ymmärrys olosuhteista ja siitä mikä toimii ja mikä ei. Valtiot, alueet ja kaupungit ovat keskenään erilaisia, siksi olisi kustannustehokasta hyödyntää paikallistietoa toimivista ympäristöratkaisuista.

– Yksityiskohtainen ohjaus kertoo luottamuksen puutteesta kunnan päätöksentekoa kohtaan. Tarvitaan lisää luottamusta, sillä kaupungit ja kunnat tavoittelevat kestävyyttä ja pystyvät toimimaan ketterästi. Lisäksi painetta kestävään kehitykseen tulee suoraan myös kuntalaisilta, muistuttaa Riipinen.

Täydennysrakentamisen ja kaupunkivihreän tasapaino

Kaupungistuminen jatkuu kohtalaisen kiivaana, vaikka Suomen suuretkin kaupungit ovat Euroopan mittakaavassa sinivihreitä. 90 prosenttia suurimpien kaupunkien asukkaista asuu alle 300 metrin päässä viheralueesta.

– On tärkeää säilyttää lähivihreä ja turvata kaupunkiluonnon monimuotoisuus samalla kun varmistetaan kohtuuhintaisia asuntoja ja palveluja ihmisille. Kestävän yhdyskunnan rakentaminen on todella vaativaa, Riipinen painottaa.

Next article