Liikenteellä on suuri merkitys arjen sujuvuudelle. Tarvitsemme toimivaa liikennejärjestelmää päästäksemme töihin, opiskelemaan ja viettämään vapaa-aikaa. Liikkumisen tavat ja tarpeet vaihtelevat eri puolilla Suomea. Kaupungistumisen myötä yhä suurempi osa matkoista tapahtuu kaupungeissa ja kaupunkiseutujen välillä.
Ilmastonmuutos, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja teknologinen kehitys muuttavat yhteiskuntaa, ja tämä muutos on huomioitava niin kaupunkikehittämisessä kuin liikenteen suunnittelussa. Nykyiset liikkumistottumukset tulevat haastetuiksi. Liikennejärjestelmämme on kyettävä vastaamaan näihin haasteisiin.
Väestön keskittyessä suurille kaupunkiseuduille ja erityisesti kaupunkikeskustojen ytimeen on odotettavissa, että liikkuminen kääntyisi asteittain pois henkilöautoilusta kohti kestäviä liikkumismuotoja. Olennaista on löytää houkuttelevia vaihtoehtoja oman auton käytölle nimenomaan kaupungeissa, joissa esimerkiksi palvelut voidaan helposti tuoda lähelle ihmistä. Keinoja oman auton käytön vähentämiselle ovat esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn lisääminen sekä joukkoliikenteen kehittäminen. Tiiviissä kaupunkiympäristössä edellytykset liikkua jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä ovat hyvät.
Joukkoliikenteestä, kävelystä, pyöräilystä ja uusista liikkumisen palveluista on tehtävä ihmisille houkutteleva vaihtoehto. Joukkoliikenteen edut ovat kiistattomat myös suurimpien kaupunkiseutujen välisessä liikenteessä. Raideinvestoinnit ovat keskeisessä roolissa liikenteen päästöjen vähentämisessä. Nopeiden ratayhteyksien kehittämiseksi tarvitaan valtion ja muiden toimijoiden yhteistyötä. Raideinvestoinneissa ei kuitenkaan ole kyse vain uusista nopeista yhteyksistä. Myös nykyistä rataverkkoa on korjattava ja kehitettävä.
Ihmisten lisäksi kaupunkien välillä liikkuvat myös tavarat. Kaupungit ovatkin myös tavaraliikenteen solmukohtia. Liikenneväylien lisäksi lentoasemat ja satamat ovat elintärkeitä suomalaiselle kaupalle ja teollisuudelle. Yhteydet näihin kansainvälisen liikenteen solmukohtiin palvelevat myös matkustajaliikennettä. Kaupunkien osalta liikenteen palveluistuminen ja logistiikan digitalisaatio tarkoittavat varautumista uusien liikkumispalveluiden, kasvavan jakeluliikenteen sekä uusien lentoliikennepalveluiden tilantarpeeseen.
Parhaillaan liikenne- ja viestintäministeriön johdolla valmistellaan valtakunnallista, 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on uudenlainen strateginen suunnitelma, joka kokoaa yhteen liikenneverkkojen, liikennejärjestelmän tukitoimien ja palveluiden kehittämisen suuntaviivat pitkälle tulevaisuuteen. Valmistelu tähtää siihen, että suunnitelma on valmiina keväällä 2021.
Kestävien kulkumuotojen edistäminen on yksi valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa käsiteltävistä aihepiireistä. Suunnitelman valmistelun yhteydessä käsitellään liikennejärjestelmää kokonaisuutena sovittaen yhteen erilaisia tarpeita.
Suunnitelma valmistellaan vuorovaikutteisesti eri toimijoiden kanssa ja tutkittua tietoa hyödyntäen. Pitkäjänteisellä, yli hallituskausien ulottuvalla suunnitelmalla varmistetaan, että liikennejärjestelmän kehitys on ennakoitavaa niin ihmisten, yritysten, kuntien kuin julkisen sektorin näkökulmasta. Liikennejärjestelmäsuunnitelmalla voidaan luoda nykyistä pitkäjänteisempi ja ennakoitavampi näkymä myös kaupunkiliikenteen kehittämiselle yli vaalikausien.
Artikkelin on kirjoittanut kirjoitushetkellä Liikenne- ja viestintäministerinä toiminut, nykyinen pääministeri Sanna Marin.
