Logistiikan infrastruktuuri ja riittävä kuljetuskapasiteetti ovat kriittisen tärkeitä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja yritysten toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta.
Maantieteellisestä sijainnistamme johtuen olemme täällä pussin perällä erityisen riippuvaisia merikuljetuksista. Tuoreen tilaston mukaan Suomen ulkomaankaupasta 96 prosenttia kulkee meriteitse. Muissa Euroopan maissa merikuljetusten osuus tuonnista ja viennistä on keskimäärin 30 prosenttia. Suomen riippuvuus merikuljetuksista on korostunut entisestään Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Vaihtoehtoisia reittejä on oltava, mutta merikuljetuksia ei pystytä korvaamaan muilla kuljetusmuodoilla kuin pieniltä osin. Kansainvälisen saavutettavuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta merikuljetusten toimintavarmuus ja jatkuvuus ovat avainasemassa.
Pohjoiset olosuhteet tuovat lisähaasteita merilogistiikan toimivuuteen. Itämeri on yksi maailman haastavampia merialueita. Navigointi matalissa ja karikkoisissa vesissä sekä talvella jäätilanne vaativat osaamista ja paikallisten olosuhteiden tuntemista. Suomeen voi turvallisesti liikennöidä talvisin vain jäävahvistetut ja jääluokitetut alukset.
Huoltovarmuuden ja jatkuvuuden hallinta perustuu normaaliolojen toimintamalleihin ja toimiviin markkinoihin. Niin kauan kun väylät, satamat, meriliikenteenohjaus, luotsaus ja jäänmurto toimivat normaalisti ja vakuutuksia on saatavilla eikä turvallinen, kannattava liiketoiminta vaarannu, merikuljetukset hoituvat markkinaehtoisesti. Mutta jos tilanne kehittyy niin, että nämä eivät toteudu, on huoltovarmuutemme kotimaisen tonniston ja huoltovarmuuskuljetuksia hoitavien suomalaisten merenkulkijoiden sekä poikkeusoloja varten tehtyjen erityisjärjestelyjen varassa.
Vakavissa kriisitilanteessa viranomaisilla on valmiuslain perusteella mahdollisuus ohjata ja tarvittaessa priorisoida Suomen rekisterissä olevia aluksia. Suomen lipun alla olevat alukset työllistävät suomalaisia merenkulkijoita. Suomalaisilla varustamoilla työskentelevät merenkulkijat ovat vapautettu aseellisesta palveluksesta hoitamaan huoltovarmuus- ja sotatarvikekuljetuksia poikkeusoloissa.
Rahtialusten ohella matkustaja-autolauttojen ja ropax-alusten merkitys huoltovarmuuden turvaamisessa on merkittävä. Merkitys korostuu entisestään poikkeusoloissa, koska ne soveltuvat erityyppisten lastien kuljettamiseen, sotatarvikekuljetuksiin sekä evakuointikuljetuksiin. Näillä aluksilla kulkee valtaosa Suomen kappaletavarasta, mukaan lukien elintarvikkeet, lääkkeet ja teollisuuden varaosat.
Suomen vahvuus on pitkäjänteisyys ja yhteistyö. Huoltovarmuusorganisaatiossa on tehty varautumistyötä viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyössä jo hyvän sään aikana. Myös Valtioneuvoston periaatepäätöksenä annetussa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa on tunnistettu kotimaisen aluskannan ja varustamojen merkitys poikkeusoloissa. Meidän on pidettävä huoli siitä, että tämä elintärkeä väylä pysyy toiminnassa myös silloin kun tummat pilvet kasaantuvat taivaalle ja maailmalla myrskyää.
Artikkelin on kirjoittanut Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.
