Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) on julkaissut historiallisen raportin suomalaisen varhaiskasvatuksen laadusta. Tuloksista käy ilmi kasvatustieteen tohtoria yllättäviä kehityskohteita.
KARVI:n julkaiseman raportin mukaan varhaiskasvatuksessa toteutuu useimmiten hyvä ilmapiiri, liikunta- ja ruokailukasvatus, leikin arvostaminen sekä kielellisesti rikas ympäristö.
– Itseäni tuloksissa yllätti eniten se, että kirjoja ei lueta lapsille ääneen tarpeeksi kaikissa päiväkodeissa, sanoo kasvatustieteen tohtori, lastentarhanopettaja Kati Rintakorpi.
Raportista käy ilmi, että erityisesti alle kolmivuotiaiden lasten kohdalla varhaiskasvatuksessa ei noudateta varhaiskasvatussuunnitelmaa. Osittain tämä voi selittyä sillä, että pari vuotta sitten annettu, ja ensimmäistä kertaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä velvoittava suunnitelma ei ollut tutkimuksen tekemisen aikoihin tarpeeksi tunnettu.
Oppiminen on kokonaisvaltainen prosessi.
– Se, että taidekasvatus ei ollut riittävää puolestaan selittyy pitkälti sillä, että lastentarhanopettajien taitoaineiden opettamisesta on leikattu rajusti, ja ylipäätään varhaiskasvatuksen opettajista on valtava pula.
Rintakorven mukaan Suomessa on päiväkoteja, joissa menee hyvin ja niitä, joissa menee huonosti. Laadun parantamiseksi ja polarisaation pysäyttämiseksi tulisi lisätä yhteistyötä vanhempien ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden välillä.
Monet päiväkodit käyttävät erilaisia digitaalisia työkaluja, WhatsApp-ryhmiä ja muita, joissa henkilökunta jakaa kuvia lapsen päivästä.
– Kuviin olisi hyvä palata kotona sekä varhaiskasvatuksessa, keskustella niistä yhdessä lapsen kanssa ja sanoittaa lapsen osaamista ja oppimista. Lapsi tuo kuvista keskustellessaan esiin oman näkökulmansa, ja yhdessä aikuisen ja lapsen näkemykset rakentavat todellisuutta.
Rintakorpi toivoo, että varhaiskasvatuksen pedagogiset tavoitteet tulisivat varhaiskasvatusyksiköiden käyttämissä työkaluissa paremmin esiin. Varhaiskasvatuksen opettajien ja muun henkilöstön on suunniteltava toimintaa niiden mukaisesti ja näin varmistettava, että päiväkodin prosessit ovat laadukkaita.
– Varhaiskasvatuksen laatu toteutuu siinä, että tunnistetaan kunkin lapsen oppimistarpeet ja tehdään niitä asioita, joista ryhmän lapset ovat kiinnostuneita ja siihen tekemiseen yhdistetään pedagogiikka ja erilaisten taitojen harjoittelu.
Pedagogisen dokumentoinnin avulla esimerkiksi leikin ohessa harjoitetut taidot tehdään näkyviksi vanhemmille. Tätä varten tarvitaan uusia digitaalisia välineitä, mutta myös arkisen keskusteluyhteyden ylläpitämistä vanhempien ja päiväkodin henkilöstön välillä.
– Pitää muistaa, että oppiminen on kokonaisvaltainen prosessi. Siinä lapsen, vanhempien ja henkilöstön vuorovaikutus on merkittävässä roolissa, Rintakorpi huomauttaa.
