Koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen edellyttää vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Koronapandemia-aika on tuonut esiin tiiviin siteen oppimisen ja hyvinvoinnin välillä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on myös muita tekijöitä, jotka vaikuttavat koulutukselliseen tasa-arvoon.
– Vanhempien sosioekonomisen aseman vaikutus lapsen oppimiseen on viime vuosina kasvanut, Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä sanoo.
Koulutuksellista tasa-arvoa lisää Kelhän mukaan jatkossa oppivelvollisuuden laajentuminen 18 ikävuoteen asti. Muutoksen jälkeen peruskoulun jälkeen pakollisiksi tulleet toisen asteen opinnot muuttuivat maksuttomiksi.
– Nuoret ovat tulevaisuudessa enemmän samalla viivalla työmarkkinoilla. Ilmainen opiskelumahdollisuus auttaa varsinkin pienituloisia ja monilapsisia perheitä.
Koulutuksen ja osaamisen merkitys kasvavat Kelhän mukaan jatkuvasti. Tähän vaikuttavat sekä työn murros että alueelliset muutokset.
Kouluyhteisöllä suuri merkitys
Vaikka digitaalisten oppimisympäristöjen merkitys korostuu tulevaisuudessa Suomen kaltaisissa, maantieteellisesti suurissa ja osittain harvaanasutuissa maissa, Kelhä korostaa myös kouluyhteisön tärkeyttä.
– Koronapandemia näytti meille lähiopetuksen ja koulukavereiden arvon. Vaikka suurin osa oppilaista pärjäsi etäopetuksessa hyvin, osa jo ennestään esimerkiksi heikoista kotioloista tulevista jäi opetuksessa selvästi jälkeen.
Kelhä muistuttaa, että kun hyvinvointi kärsii, kärsii myös oppiminen.
– Viime aikoina yksinäisyys, ahdistuksen tunteet ja masentuneisuus ovat huolestuttavasti lisääntyneet nuorten parissa. Eri tutkimuksissa on selvästi tullut esiin, että kavereita ja kouluyhteisöä on kaivattu.
