Skip to main content
Etusivu » Kiertotalous » Suomi 2035: Kiertotalous perustuu yhteistyölle ja siilojen murtamiselle
Energiatehokkuus

Suomi 2035: Kiertotalous perustuu yhteistyölle ja siilojen murtamiselle

Pelkän materiaalien korvaamisen sijaan on arvioitava kokonaisia järjestelmiä, painottaa ympäristöneuvos Taina Nikula ympäristöministeriöstä. Kuva: Jani Laukkanen

Energia- ja materiaali-intensiivisenä maana Suomi tarvitsee uudenlaista resurssitehokkuutta ja nuukailua luonnonvarojen käytössä. Muutos edellyttää yhteistyötä niin organisaatioiden sisällä kuin uusien kumppaneidenkin kesken, mutta myös sektoreiden välillä. Tarvitaankin uudenlaisia konsortioita ja ekosysteemejä.

– On tärkeää löytää toimintamalleja, jotka tehostavat resurssien jakamista. Muutoksen onnistuminen vaatii suunnitelmallisuutta, luottamusta ja siilorajojen rikkomista. On katsottava kokonaisuutta ja vaikutuksia laajemmasta näkökulmasta, ei vain omasta lähtökohdasta. Pelkän materiaalien korvaamisen sijaan on arvioitava kokonaisia järjestelmiä, painottaa ympäristöneuvos Taina Nikula ympäristöministeriöstä.

– Energiantuotannon päästöt ja kasvihuonekaasut ovat vähentyneet, mutta hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää myös luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä. Tavoite voidaan saavuttaa ilman talouden heikkenemistä; lyhyellä aikavälillä bruttokansantuote voi jopa kasvaa. On aika kääriä hihat eli siirtyä resurssitehokkuuteen ja käyttää luonnonvaroja säästeliäämmin. Hyödyntämällä digitaalisia kaksosia, tuotepasseja ja tekoälyä, voidaan seurata materiaalivirtojen kierrätettävyyttä, turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia koko arvoketjussa sekä luoda kiertotalouspalveluita, Nikula jatkaa.

Skenaariotyö on green dealin sielu sekä sydän

Kiertotalouden tulevaisuuden hahmottamiseksi toteutettiin yhdessä neljän tutkimuslaitoksen kanssa materiaalivirta-analyysi ja skenaariotyö tavoitteena aikaansaada koko Suomen Kiertotalouden green deal sitoumus. Mukana olivat kaikki keskeiset toimijat eri toimialoilta ja kunnista pohtimassa kiertotalouden mahdollisuuksia ja suuntaa. Ensimmäistä kertaa Suomessa kiertotaloutta tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti sekä tuotannon että kulutuksen näkökulmasta.

– Green deal tuo yhteen parasta mahdollista osaamista ja auttaa löytämään rahoituslähteitä hankkeiden edistämiseksi. Skenaariotyön yhteydessä käydyt keskustelut ovat herätelleet yrityksiä tarkastelemaan omaa toimintaansa uudella tavalla, toteaa Nikula.

Next article