Ville Happonen
projektipäällikkö, Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Koillismaalla -hanke
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Koillismaalla -hankkeella luodaan toimialakohtaisia ratkaisuja, jotka vastaavat alueen erityistarpeisiin ja avaavat samalla uusia näkymiä tulevaisuuteen.
Vuosi 2023 oli kansainvälisen lämpötilamittaushistorian kuumin, ja Suomessa jotkin ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jopa merkittävämpiä kuin globaalisti keskimäärin. Vaikka sopeutumisstrategiaa onkin kehitetty, käytännön toimenpiteet etenevät usein liian hitaasti. Sopeutumista on pidetty monimutkaisena haasteena, ja resurssien kohdentaminen on herättänyt epäselvyyttä.
– Monet toimijat eivät edelleenkään myöskään hahmota, millaisia etuja fiksulla ja ennakoivalla sopeutumisella voidaan saavuttaa, Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Koillismaalla -hankkeen projektipäällikkö Ville Happonen sanoo.
Sopeutumishankkeen keskeisenä tavoitteena on Happosen mukaan kartoittaa alueen eri toimialojen valmiuksia varautua ilmastonmuutokseen.
– Samalla pyritään toimialakohtaisesti tunnistamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaavat keskeiset kehityskohdat.
Ilmastonmuutoksen haasteet vaativat monipuolisia sopeutumiskeinoja eri sektoreilla
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on juuri nyt erityisen ajankohtaista. Ihmisen toiminta on kiihdyttänyt muutoksen vauhtia niin, että kykymme sopeutua siihen on vaarassa ilman johdonmukaisia ja määrätietoisia toimenpiteitä.
– Paikalliset selvitykset ovat välttämättömiä sopeutumisen onnistumiselle, sillä alueiden väliset erot vaikuttavat sopeutumistoimenpiteiden valintaan. Kehitettyjen ratkaisujen on sovelluttava kunkin alueen yksilöllisiin tarpeisiin, Happonen kuvailee.
Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet vaativat monipuolisia sopeutumiskeinoja eri toimialoilla.
Happonen tuo esiin Koillismaalla tunnistettuja keinoja, joilla voidaan sekä hyödyntää uusia mahdollisuuksia että ehkäistä riskejä.
– Esimerkiksi matkailualalla ympärivuotisen matkailun kehittäminen talvisesongin rinnalle houkuttelee asiakkaita jokaisena vuodenaikana ja tukee hyvin paikallista taloutta.
Hankkeen suurimmiksi hyötyjiksi Happonen nimeää yritykset.
– Myös kuntapolitiikka ja päätöksentekoon liittyvät organisaatiot hyötyvät ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnista.
Ilmatieteen laitos mukana hankkeessa
Sekä Happonen että kansainvälisen rakennus-, energia- ja ympäristöalan asiantuntijayritys
Swecon vanhempi asiantuntija Joonas Söderholm pitävät Ilmatieteen laitoksen mukanaoloa keskeisenä hankkeen uskottavuuden kannalta.
– Ilmatieteen laitos on arvostettu asiantuntijaorganisaatio, jonka tuottama tieto pohjautuu pitkäaikaiseen tieteelliseen tutkimukseen ja seuranta-aineistoon. Tämä lisää hankkeen vaikuttavuutta laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa.
Vaikka resurssit eivät aina riittäisikään toimenpiteiden käytännön toteutukseen, hankkeen kautta kerättyä arvokasta tietoa voidaan Happosen mukaan hyödyntää tulevaisuuden päätöksenteossa.
– Keskeinen tavoitteemme onkin saada yritykset yhdessä toteuttamaan merkittäviä sopeutumistoimia.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nähtävissä, ja Happonen selventää, että jatkossa niitä tullaan näkemään yhä enemmän.
– Ennakoiva varautuminen on paitsi keino hallita riskejä myös hyödyntää ilmastonmuutoksen tuomia uusia mahdollisuuksia, joita niitäkin on paljon.
ISKO-hanke
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Koillismaalla (ISKO) -hankkeen tavoitteena on selvittää alueen keskeisten toimialojen varautuminen ilmastonmuutokseen ja tunnistaa tärkeimmät kehityskohdat. Samalla toimialoille luodaan toimintamalleja sopeutumisen ja mahdollisuuksien hyödyntämisen tueksi.
Lue lisää ISKO-hankkeesta ja hankkeen tavoitteista
Tervetuloa työpajaan 3.12. –
Ilmoittaudu mukaan!
