Suomi voi hyödyntää kilpailuetuaan puhtaan energian tuotannossa sekä digitaalisen osaamisen vahvuuksissa. Samalla on kuitenkin turvattava luonnon monimuotoisuus.
– Ilmastonmuutoksen ja luontokadon näkökulmasta on olennaista, että energiajärjestelmä muutetaan päästöttömäksi ilman, että siitä aiheutuu kohtuutonta haittaa luonnolle.
Näin sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton vihreän kasvun johtava asiantuntija Janne Peljo, joka samalla esittelee konkreettisia toimia tavoitteen saavuttamiseksi.
– Käytännössä tämä tarkoittaa siirtymistä päästöttömään energiaan nojaavaan energiajärjestelmään, jossa myös puhdas energiantuotanto sovitetaan yhteen luonnon ja luontoarvojen kanssa.
Peljon mukaan vihreä siirtymä tarjoaa Suomen taloudelle huikeita mahdollisuuksia.
– Meillä esimerkiksi on eurooppalaisittain erinomaiset olosuhteet lisätä päästöttömän sähkön tuotantoa kustannustehokkaasti. Myös sähkönsiirtoyhteydet ovat hyvässä kunnossa.
Kaikki tämä tekee Suomesta houkuttelevan ympäristön niin sähköä käyttävälle teollisuudelle kuin sähkön tuotantoinvestoinneillekin.
– Kilpailuetumme vihreässä siirtymässä rakentuukin kohtuuhintaisen puhtaan energian varaan, Peljo sanoo.
Ilmastonmuutos ja luontokato – yhteinen haaste, yhteiset ratkaisut
Toinen Suomen suuri mahdollisuus rakentuu Peljon mukaan viennin varaan, sillä Suomella on vihreässä siirtymässä tarvittavia tärkeitä raaka-aineita niin mineraali- ja akkuteollisuuden kuin biotaloudenkin aloilla.
– Samalla myös kotimainen teknologiaosaaminen on huippuluokkaa. Suomalaisille energiatehokkaille ja resurssiviisaille ratkaisuille on kysyntää, kun niiden merkitys maailmalla jatkuvasti korostuu.
Vihreään siirtymään linkittyy tiiviisti myös digitalisaatio.
– Suomen pitkät perinteet ja vahvuudet digitalisaatiossa ovat hyödyksi myös vihreässä siirtymässä, Peljo toteaa.
Asiantuntija muistuttaa, että luontokato ja ilmastonmuutos ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa ja niitä pitää pystyä torjumaan yhdessä.
– Meidän on löydettävä keinot ilmastopäästöjen vähentämiseen ilman, että samalla kiihdytämme luontokatoa. Edessä on haastava tehtävä, mutta kuka siinä voisi onnistua ellemme me suomalaiset?
