Monessa kunnassa on siirretty muun muassa taloushallintoa kuntien yhteisiin palvelukeskuksiin, jotka pystyvät panostamaan toiminnan kehittämiseen yksittäistä kuntaa tehokkaammin. Ohjelmistorobotiikalla voidaan tehostaa hallinnon rutiineja.
– Pelkkä tietotekniikan hyödyntäminen ja analogisten prosessien muuttaminen digitaalisiksi ei kuitenkaan riitä, ellei samalla uudisteta prosesseja. Tämä muutos on hidasta, koska teknologian kehittämisen lisäksi täytyy uudistaa myös toimintakulttuuria. Digitalisaatio voi tuoda kunnille merkittäviä tuottavuushyötyjä, mutta se edellyttää sekä investointeja että muutoskyvykkyyttä. Koska kuntatalouden tilanne on heikko, se voi vähentää kehittämisinvestointeja, etenkin kun takaisinmaksuajat voivat olla pitkiä ja tuottavuushyödyt haastavia osoittaa, sanoo Kuntaliiton Tietoyhteiskuntayksikön johtaja Tommi Karttaavi.
Kuntien digitalisaation kehitystä hidastavia tekijöitä on paljon. Laajat valtakunnalliset uudistusohjelmat ohjaavat resurssien suuntaamista ulkoa päin ja valtion viranomaiset asettavat vaatimuksia kunnille koordinoimattomasti omista lähtökohdistaan. Tietotekniikan kehityksen vauhdissa pysyminen vaatii resursseja ja osaamista. Tietoisuus tietoturvallisuuden uhista ja riskeistä on keskimäärin hyvällä tasolla, mutta niihin varautumisessa on huomattavia eroja.
Valtiovarainministeriö kannustaa yhteishankkeisiin
– Hankintaosaaminen on kunnissa keskimäärin hyvällä tasolla. Siis siinä mielessä, että kilpailutukset osataan hoitaa juridisesti oikein. Se ei tietenkään kerro vielä mitään siitä, osataanko ostaa oikeita asioita. Tietojärjestelmähankinnoissa pitäisi mielestäni tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä ja käyttää yhteistä neuvotteluvoimaa järjestelmätoimittajien suuntaan, Karttaavi huomauttaa.
Valtiovarainministeriöllä on kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä, johon on irrotettu kuntien peruspalveluiden valtionosuuksista 10 miljoonaa euroa vuodessa. Rahoitusta annetaan hakemusten perusteella kuntien yhteishankkeisiin.
