Venäjän hyökkäyssota ja siihen liittyvä julkinen keskustelu ovat saaneet Suomen kunnat ryhdistäytymään kriittisen infrastruktuurin suojelussa.
Kunnat ovat viime vuosina tehneet paljon yhteistyötä muun muassa Kuntaliiton, Huoltovarmuuskeskuksen ja Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa kriiseihin varautumisessa. Yhteistyössä on toteutettu pilottihankkeita, joissa kriittisten laitosten kyberturvallisuutta on kartoitettu ja parannettu.
− Kunnat ovat kohdanneet myös tietomurtoja, jotka ovat antaneet arvokkaita oppeja varautumisen kehittämisessä. Kuntaliitto on julkaissut myös kattavan ohjepaketin verkkosivuillaan, jotta kunnat voivat ottaa käyttöön parhaita käytäntöjä, Suomen Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristöyksikön va. johtaja Paavo Taipale sanoo.
Kuntaverkostossa vaihdetaan jatkuvasti tietoa varautumisesta ja turvallisuudesta. Aiheesta järjestetään säännöllisesti myös webinaareja.
− Kunnat ovat lisänneet panostuksia myös fyysiseen turvallisuuteen. Muun muassa kulunvalvontaa ja kameravalvontaa on tehostettu. Nopea tiedonsiirto viranomaisille mahdollistaa tehokkaamman puuttumisen mahdollisiin rikkomuksiin ja ilkivaltaan.
Kriiseihin varautumista opetellaan
Kunnissa varautumiseen liittyvät hankinnat ovat lisääntyneet. Esimerkiksi varavoimakoneita on hankittu lisää. Kuntaorganisaatioista on myös osallistuttu aiempaa aktiivisemmin yhteisiin valmiusharjoituksiin eri viranomaisten kanssa.
Maanteiden kunnossapito kuuluu valtiolle, kun taas kunnat vastaavat katuverkostaan. Valtio haluaisi kuntien erityisesti kaupunkiseudulla osallistuvan enemmän maanteiden kehittämishankkeisiin. Kunnissa halutaan kuitenkin noudattaa vakiintunutta tehtäväjakoa.
− Kuntien ja valtion välinen yhteistyö liikenneverkon kehittämisessä on keskeistä, mutta rahoituksen niukkuus hidastaa hankkeita. Digitalisaatio on tuonut uusia mahdollisuuksia, mutta fyysinenkin liikenne vaatii merkittäviä investointeja.
Taipale sanoo Kuntaliiton vaikuttavan aktiivisesti valtion toimijoiden suuntaan varmistaakseen, että kuntien edellytykset huolehtia kriittisestä infrastruktuuristaan eivät heikkene. Tavoitteena on varmistaa sekä fyysinen että digitaalinen kriisinsietokyky.
