Yhteyksien ytimessä kehäradan varrella sijaitsevasta Myyrmäen metropolialueesta kehitetään tiivistä ja elinvoimaista kaupunginosaa, jolle tunnusomaisia piirteitä ovat korkeatasoinen arkkitehtuuri ja vehreä asuinympäristö.
Voimakkaassa kasvussa olevan kaupunginosan asukasluvun odotetaan kasvavan puolitoistakertaiseksi vuoteen 2050 mennessä. Länsi-Vantaalla Myyrmäen itäpuolella sijaitseva Vantaan Kaivoksela on asuinalueena maakunnallisesti merkittävä.
– 60-luvulla rakennettu Kaivoksela on Suomen ensimmäinen aluerakentamiskohde. Poikkeuksellisen Kaivokselasta tekee sen yhtenäisyys, asuinalueen alkuperäinen kaavoitus on kokonaan saman arkkitehdin käsialaa, aluearkkitehti Timo Kallaluoto Vantaan kaupungilta kertoo.
Arkkitehtiprofessori Olli Kivisen suunnittelema Kaivokselan kaava on saanut innoituksensa linnoituksellisista maisemakuvista.
– Kivinen suunnitteli Länsi-Vantaalle Myyrmäen itäpuolelle asuinalueen, jossa matalat kerrostalot nousevat bastionin tapaan rinteellä, ja näiden keskellä kohoaa kuusikerroksisia tornitaloja, Kallaluoto kuvailee.
Sijainti kehäradan varrella tekee asuinympäristöstä logistisesti houkuttelevan.
– Kaikki rakennukset puolestaan on suunnitellut arkkitehti Aarne Ehojoki, joten yleisilme on yhtenäinen ja kaupunkikuvallisesti merkittävä, Kallaluoto jatkaa.
Linnoitustornien ympäröimien korkeiden kerrostalojen lisäksi Kaivokselaan rakennutettiin 60-luvulla kolmiosainen ostoskeskus, julkiset koulut, päiväkoti ja kirkko.
– Vuosien varrella tuhopoltto vei mennessään ostarin yhden osan, tilalle on rakennutettu asuinalueen luonteeseen hyvin istuva moderni kerrostalo. Kirkko on purettu, ja tilalle tulee mahdollisesti asuinrakennuksia. Samoin entisen pumpputehtaan paikalle on kaavoitettu uutta rakentamista, Kallaluoto kuvailee Kaivokselan kehityskaarta.
Palvelujen keskellä ja yhteyksien ytimessä
Voimakkaassa kasvussa olevan Myyrmäen metropolin asukasluvun ennustetaan kasvavan puolitoistakertaiseksi vuoteen 2050 mennessä.
– Sijainti kehäradan varrella tekee asuinympäristöstä logistisesti houkuttelevan. Kehärata yhdistää 200 000 asukasta ja 200 000 työpaikkaa. Yhteys Helsingin ydinkeskustaan ja radan toisessa päässä sijaitsevaan lentokenttään on nopea ja helppo, Kallaluoto sanoo.
– Pian voimaan astuva muutos julkisen liikenteen vyöhykelippuihin parantaa alueen logistista sijaintia entisestään. Tulevaisuudessa Helsingin keskustaan ja lentokentälle pääsee Myyrmäestä ja Kaivokselasta edullisemmalla kahden vyöhykkeen lipulla, Kallaluoto jatkaa.
Palveluiden perässä ei kuitenkaan tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan.
– Myyrmäen keskustan palvelut kehittyvät voimakkaasti. Kauppakeskus Myyrmannin lisäksi kivijalkaliikkeisiin panostetaan, parhaillaan on käynnissä arkkitehtikilpailu hankkeelle, jossa rakennetaan 6000 kerrosneliötä palvelu- ja liiketilaa katutasoon. Harrastusmahdollisuudet ovat parantuneet urheilupuiston kehitystyön seurauksena, ammattikorkeakoulu Metropolia on laajennettu ja uusi hotelli nousee, Kallaluoto antaa esimerkkejä alueen kasvusta.
