Kuntien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on kiistaton, mutta menestys vaatii kaikkien tahojen yhteistyötä ja pitkäjänteisiä investointeja.
Suomessa jo yli 90 prosenttia väestöstä asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite. Tämä heijastaa kuntien vahvaa sitoutumista ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnonvarojen harkittuun käyttöön. Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen huomauttaa, että vaikka lainsäädäntö luo puitteet valtion ilmastotavoitteille, moni kunta asettaa omansa korkeammalle.
– Kiertotalous ja ilmastokestävyyden varmistaminen ovat kuntaorganisaatioiden ydinteemoja, joiden kautta ne voivat tehdä konkreettisia ja pitkävaikutteisia päätöksiä.
Kuntien ilmastotyö alkaa luonnonvarojen viisaasta käytöstä ja jatkuu energiatehokkuuden, päästöjen vähentämisen sekä kiertotalouden edistämisen kautta. Esimerkiksi rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö vähentää neitseellisten materiaalien tarvetta.
– Eheä yhdyskuntarakenne puolestaan vähentää liikkumisen ja energiankulutuksen tarvetta, ja vesihuollossa ravinteiden sekä energian talteenotto konkretisoi kiertotalouden hyödyntämistä, Riipinen sanoo.
Valtion tuki välttämätön
Kunnilla on keskeinen rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Riipinen selventää, että kuntien omat toimet eivät kuitenkaan riitä.
– Esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentäminen vaatii myös valtion tukea, kuten investointeja raideliikenteeseen ja sähköautojen latausinfraan.
Kuntien ilmastotyö perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen, vaikka erityislainsäädäntö ohjaakin toimintaa energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön osalta.
– Hankintalain puitteissa kunnat voivat asettaa vastuullisuuskriteerejä julkisille hankinnoille, mikä voi luoda uusia markkinoita kiertotaloustuotteille ja -palveluille, Riipinen kuvailee.
Kuntien energiaratkaisuissa painottuu uusiutuvien energialähteiden käyttö. Esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa siirrytään kohti vähäpäästöisempiä ratkaisuja, mikä voi Riipisen mukaan samalla lisätä pienempien kuntien paikallista elinvoimaa.
– Kuntien on varauduttava myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja niiden aiheuttamiin kustannuksiin. Ilmastokestävä yhdyskuntasuunnittelu ja varautuminen ovat yhä tärkeämpiä osia kuntien strategista työtä.
