Taksikuskeista on jatkuva pula ja hyvinvointialueen tuomiin muutoksiin liittyy monilla pelko kuljetuspalvelun laadun heikkenemisestä.
– Keusote päätti hankkia ohjauskeskuksen kilpailuttamalla, koska meillä ei ole sen vaatimaa vankkaa logistiikkaosaamista, sanoo Olli-Pekka Alapiessa, Keusoten vammaispalvelupäällikkö.
Ohjauskeskus tekee vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolakien turvaamien kyytien ajojärjestelyt.
– Tavoitteena on yhdistellä kuljetuksia, mutta edelleenkin Kela-taksit ovat Kelan järjestämiä eivätkä hyvinvointialueen vastuulla, Alapiessa toteaa.
Vammaispalvelulain alaisia kuljetuksia ei saa käyttää terveydenhuollon kuljetuksiin.
– Ne on tarkoitettu välttämättömään asiointiin eli ruokakauppa- ja kirjastoreissuille, työn ja opiskelun hoitamiseen. Sairaalaan taas mennään Kela-kyydillä, Alapiessa vertailee.
Asiakkaan tarve on aina kuljetuksen lähtökohtana
Kun asiakkaan palvelutarve arvioidaan, Keusote kirjaa hänen tarpeensa ja toiveensa tarkasti. Tämä arvio määrittää, saako asiakas kuljetuspalvelun ja onko se ryhmä- vai yksilökuljetus.
Keusote määrittelee palvelut tarkasti nyt vielä keskeneräiseen sovellusohjeeseen. Siinä kuvataan esimerkiksi odotusaikojen pituudet.
– Sovellusohje on palvelun käytännön toteutuksen perusta ja siksi meillä on mukana suunnittelussa vammais- ja vanhusneuvostojen edustajat. He tietävät jäsentensä erityistarpeet, Alapiessa kertoo.
Keusote yhtenäistää käytäntöjä, jotta esimerkiksi asiakkaan tunnistautumistavat ja maksuvälineet ovat samat koko alueella. Hiomista riittää, mutta miltä kuljetusten lähitulevaisuus näyttää?
– Liikkuminen muuttuu autonomisten ajoneuvojen takia väistämättä. Toivon, että silloin asiakkaan matkustuslupa pätee kulkuvälineestä riippumatta ja että kuka tahansa voi kutsua ajoneuvon. Siihen on vielä matkaa, mutta se toisi paljon joustavuutta asiakkaiden arkeen, Alapiessa visioi.
