Puhdas vesi on kaikkien suomalaisten perusoikeus, ja se on pyrittävä turvaamaan joka puolella maata kustannustehokkaasti. Suunnitelmallisella kaavoituksella on tässä suuri merkitys.
Veden tuotanto tapahtuu alueellisesti mahdollisimman lähellä käyttöpaikkaa, jolloin kuntien ja alueiden kaavoituspäätöksillä on merkittävä rooli vesihuollon huoltovarmuuden turvaamisessa. FCG:n Vesiliiketoiminnan johtaja Tero Pyrhönen sanoo suunnittelijan ominaisuudessa huomanneensa, että uusilla alueilla rakentamisen järjestys on joskus nurinkurinen.
– Mikäli laajan kaava-alueen rakentaminen aloitetaan kaukaa, joudutaan siirtolinjoihin investoimaan alkuvaiheessa merkittävästi. Tämä vältettäisiin oikealla rakentamisjärjestyksellä, aloittamalla rakentaminen sieltä, missä jo on olemassa olevaa vesihuoltoverkostoa.
Orimattilan Veden toimitusjohtajan Petteri Kotosen mukaan kustannuksia ei aina pystytä optimoimaan, kun kaavoituksessa ja rakentamisessa joudutaan huomioimaan muun muassa erot eri alueiden vetovoimatekijöissä.
– Kokonaisuutta on vaikea hahmottaa ilman hyvää esisuunnittelua. Jo ennen asemakaavavaihetta pitäisi olla tieto kokonaiskustannuksesta sekä siitä, millainen rakentaminen on järkevää ja tehokasta. Muuten kustannukset nousevat turhaan.
FCG:n projektipäällikkö Marko Leivo puolestaan muistuttaa, että uusien alueiden myötä saattaa ilmetä myös tarve nostaa vesihuollon kapasiteettia.
– Se tarkoittaa, että jo olemassa olevassa kaupunki- tai infraympäristössä putkia tulee saneerata suuremmiksi jo ennen kuin niiden käyttöikä on tullut päätökseensä.
Vesiverkoston saneerauksessa katse tulevaisuuteen
Vesihuollon kapasiteetin riittävyys voidaan eri työkaluin paremmin huomioida asuinalueita tiivistettäessä. Tyypillisesti verkostojen toiminnallisuus mallinnetaan ennen kuin suunnitelmat viedään pidemmälle.
– Näin päästään kiinni arvioon, kuinka paljon verkostoissa aikanaan virtaa talous- ja jätevettä ja mitä se vaatii vastaanottavalta verkostolta – eli pitääkö esimerkiksi jo olemassa olevia putkistoja laajentaa, Pyrhönen sanoo.
Orimattilalainen Kotonen peräänkuuluttaa myös etenkin pienten kuntien taitoa katsoa pidemmälle tulevaisuuteen olemassa olevan verkoston saneeraustoimia suunniteltaessa.
– Pitkäjänteisessä maankäytön suunnittelussa tulisi osata peilata tulevaa myös saneerauspuolella. Vaikka vesiputket olisivat nyt riittävät, ovatko ne sitä kymmenen vuoden kuluttua? Taito ajatella strategisesti on kustannustaloudellista.
Vesihuollon liittymiskustannuksiin vaikuttavat useat seikat verkoston etäisyydestä aluetehokkuuteen. Kotosen mukaan etenkin liittymiskustannuksiltaan kalliilla alueilla kustannukset pitäisi periä niiltä kiinteistöiltä, jotka alueelle tosiasiassa rakentavat.
– Liittymismaksujen oikeudenmukainen jaottelu vaatii taiteilua. Kunta voi antaa tähän tukea, mutta tehokkain ja järkevin tapa on systematisoida rakentaminen, jolloin rakentamis- ja liittymiskustannukset pysyvät selvästi maltillisempina.
Orimattilan Vesi ja FCG: Case Pennala osoitti tiiviin rakentamisen edut
Orimattilan kunta halusi asemakaavoittaa uuden Pennalan alueen yleiskaavasta vetovoimatekijöiden mukaan parhaat alueet. Vetovoimaisimmat alueet olisivat kuitenkin vesihuollon osalta vaatineet suuria investointeja.
– Mallinnuksen avulla FCG pystyi selvästi osoittamaan, mikä ratkaisu on järkevin ja kustannustehokkain vesihuollon vaiheittaisen järjestämisen kannalta, Leivo sanoo.
Leivo jatkaa, että jätevesi- ja vesijohtoverkoston mallinnuksen jälkeen alue jaettiin vesihuolloin investointien suhteen neljään eri kategoriaan.
– Kustannusarviot saatuaan Orimattilan Vesi laski kiinteistökohtaiset liittymiskustannukset. Huomattiin, että tiivis kaupunkiympäristö on kaikin puolin kustannustehokkain ja vastuullisin.
