Kansallisen vesihuoltouudistuksen ensisijaisena tavoitteena on varmistaa kaikille vesihuoltolaitosten asiakkaille turvallinen ja laadukas vesihuolto.
Vesihuoltolain uudistamistyöryhmän on määrä valmistella luonnos hallituksen esitykseksi vesihuoltolain uudistamisesta kesään 2024 mennessä. Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale kertoo, ettei kuntien rooli vesihuollon järjestämisessä varsinaisesti muutu uudistuksen myötä.
– Järjestämisvastuu säilyy kunnalla, eikä sitä voida ulkoistaa. Vesihuollon suunnitelmallisuutta alueen, kunnan ja vesihuoltolaitoksen tasolla kuitenkin parannetaan.
Taipale painottaa, että esihuoltolaitosten vastuullinen omistajaohjaus on nyt tärkeämpää kuin koskaan.
– Laitosten luottamusjohtoon tulisi valita henkilöitä, joilla on halua huolehtia laitoksen taloudellisista toimintaedellytyksistä ja edistää vesihuoltoa kuntakehitystä vastaavasti.
Perusmaksun osuutta vesihuollon maksutulosta tarve kasvattaa
Asiakasmaksurahoitus säilyy muutoksen myötä vesihuollon pääasiallisena rahoitusmuotona. Vesihuoltolaitoksia ja niiden omistajia kannustetaan tarkistamaan maksuja paremmin kustannukset kattaviksi.
– Erityisesti monissa pienemmissä laitoksissa maksutulo ei nykyisin kata kustannuksia vesihuoltolain edellyttämällä tavalla, Taipale sanoo.
Vesihuoltolain uudistuksen valmistelussa on Taipaleen mukaan harkinnassa velvoittaa laitokset perimään veden kulutuksesta riippumatonta perusmaksua.
– Vesihuollon kuluista noin 80 prosenttia on vedenkulutuksesta riippumattomia, ja kaikki vesihuoltolaitokset eivät nykyisin peri perusmaksuja lainkaan.
Taipale muistuttaa, että vesihuoltoa tulisi kunnassa edistää käsi kädessä kaavoituksen ja kaavojen toteutumisen kanssa.
– Yhdyskuntasuunnittelusta irrallaan oleviin keskitetyn vesihuollon ratkaisuihin tulisi suhtautua pidättyvästi. Toisaalta maankäytön suunnittelussa on huomioitava vesihuollon rakentamisen ja palvelutuotannon kustannusten kohtuullisuus.
