Riina Liikanen
vesiasiain päällikkö, Vesilaitosyhdistys
Tulevina vuosina Suomen vesihuollon toimintavarmuus on vaarassa heikentyä, koska vesihuoltoverkostot ovat jo nyt paikoin huonossa kunnossa.
– Puhdas vesi ylläpitää arkea ja yhteiskunnan toimintakykyä. Se on kriittinen peruspalvelu hyvin toimiessaan; se mahdollistaa meille hyvän elämän, sanoo vesiasiain päällikkö Riina Liikanen Vesilaitosyhdistyksestä.
Tällä hetkellä talousveden laatu on hyvä, mutta saneerauksia ei voi lykätä loputtomiin.
– Saneeraus on tehtävä ennen kuin tekninen käyttöikä tulee tiensä päähän. Urakka on iso, koska seuraavien 20 vuoden aikana talous- ja jätevesiverkostojen saneeraamiseen ja toimintakunnon varmistamiseen on investoitava vuosittain 4–5 kertaa nykyistä enemmän, Liikanen arvioi.
Vesilaitosten toimintakyky vaatii rahaa ja osaamista
Suomessa noin 1100 vesihuoltolaitosta, joista 80 suurinta tuottaa noin 80 prosenttia vesihuoltopalveluista.
– On paljon pieniä laitoksia, joilla ei ole riittäviä resursseja ylläpitää ja kehittää toimintaansa vaatimusten mukaisesti ja pitkäjänteisesti, Liikanen sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriön kansallisen vesihuoltouudistushankkeen tarkoituksena on varmistaa turvallinen ja laadukas vesihuolto.
– Lainsäädäntöä uudistamalla pyritään turvaamaan, että vesilaitoksilla on riittävä rahoitus ja tietoon perustuvat suunnitelmat saneerausten tekemiseen. Kaikilla vesilaitoksilla pitää olla euroja ja osaajia, jotta toimintakyky ja varautuminen ovat oikeasuhtaisia toimintaan nähden, Liikanen painottaa.
Olisiko vesilaitosten järkevää tehdä keskinäistä yhteistyötä nykyistä enemmän?
– Laajempi yhteistyö edistäisi monesti laitosten toiminta- ja huoltovarmuutta. Mahdollisia toimintatapoja ovat naapurilaitosten välinen yhteistyö, laitosten yhdistyminen ja yritysten tarjoamat palvelut. Näin turvattaisiin resurssien ja osaamisen lisäksi työnkuvien mielekäs kehittäminen, mikä taas houkuttelee alalle uusia osaajia. Tällä alalla on paljon merkityksellistä työtä ja monipuolisia tehtäviä, Liikanen kiteyttää.
