Jussi Lampi
ympäristöterveyden ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sisäilmasta oireileville ja heidän läheisilleen on tuskallista, jos he eivät saa tarvitsemaansa apua. Mutta tilanne on vaikea myös lääkäreille ja muille terveydenhuollon asiantuntijoille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimassa Kansallisessa sisäilma- ja terveysohjelmassa 2018-2028 etsitään vastauksia muun muassa näihin haasteisiin. Se on jatkumoa jo vuosikymmeniä jatkuneelle työlle sisätilojen olosuhteiden parantamiseksi.
– Ohjelman keskiössä on ihmisten terveys ja hyvinvointi. Kansainvälisesti katsoen olemme Suomessa edelläkävijöitä niin tutkimuksessa kuin ohjeistuksessakin, mutta ihmiset raportoivat kyselyissä sisäilmaan liitettyvää oireilua todella paljon. Tämä on haaste, johon meidän pitää pystyä vastaamaan, THL:n Ympäristöterveyden ylilääkäri Jussi Lampi toteaa.
”Olennaista on tulla kuulluksi”
Ohjelmassa on tarkoitus kartoittaa sisäilmasta oireilevien hoitopolkuja terveydenhuollossa. Tavoitteena on löytää hyviä käytäntöjä, joita voidaan soveltaa kansallisesti.
– Meillä on jo toimivia hoitopolkuja esimerkiksi astmalle. Mutta kun potilaalla on pitkäaikaista vaikeaa oireilua tai ympäristöherkkyyttä, tekemistä on vielä paljon. Tutkittuun tietoon perustuvia hoitomuotoja ja kuntoutusta näiden ihmisten auttamiseksi on niukasti, Lampi kertoo.
Terveydenhuollon ammattilaiset ovat aktivoituneet kohtaamaan sisäilmasta oireilevia, mistä ovat esimerkkeinä HUS:n sisäilmakeskus ja kosteusvaurioihin liittyvä Käypä hoito -suositus.
– Diagnostiikka on tärkeää, mutta lääkärin tehtävänä on myös luoda luottamuksellinen suhde potilaansa kanssa eikä se onnistu kiireessä. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat välttämättömiä, kun kohdataan monioireinen ihminen. Tähän aiomme panostaa tulevissa terveydenhuollon koulutuksissa aiempaa enemmän, Lampi korostaa.
Kohti kokonaisvaltaista terveyttä
Sairastunut voi auttaa itseään ylläpitämällä terveellisiä elintapoja ja huolehtimalla peruskunnostaan, mikä tukee paranemista.
– Monimuotoisella mikrobiologisella ympäristöllä on myös positiivisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Toisaalta sisätiloissa teknisen turvallisuuden ohella tärkeää on viihtyvyys, joka tukee oppimista ja tuottavuutta. Julkisessa keskustelussa voisimme pohtia ongelmien lisäksi myös sisäympäristöjen terveyttä edistäviä vaikutuksia, Lampi avaa.
