Anne Hyvärinen
tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Vuorovaikutus, oikea-aikainen viestintä ja luotettava tieto ovat oleellisia sisäilmaongelmien ratkaisemisessa.
– Kyse ei ole pelkästään rakennuksesta, vaan on kuunneltava ihmisten havaintoja ja huolia. On tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus kysellä ja kertoa kokemuksistaan. Keskustelemalla ja tiedottamalla saadaan ennaltaehkäistyä ja korjattua vääriä käsityksiä sekä annetaan tietoa, mitä tehdään, milloin ja miksi, tutkimusprofessori Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) painottaa.
Terveellinen rakennus vaatii kunnossapitoa
– Itse rakennus ei sinänsä ole sairas tai terve, mutta se voi vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Kun rakennus ja sen tekniikka ovat kunnossa ja toimivat, sitä käytetään siihen, mihin se on tarkoitettu, tilat ovat turvalliset ja sisäympäristöolosuhteet täyttävät niille asetetut vaatimukset, rakennus voi parhaimmillaan jopa edistää käyttäjiensä hyvinvointia, Hyvärinen sanoo.
Ongelmien ilmaantuessa asiaan pitää reagoida heti, tutkia ja tunnistaa haittatekijät, sekä millä tavalla asiaa lähdetään korjaamaan. Koko ketjulta, koskien rakennuksen elinkaarta ja sen käyttäjiä, mukaan lukien rakennuttaja, suunnittelijat, rakennusalan useat eri ammattilaiset, huolto ja korjaus sekä terveydensuojelun ja -huollon alan ammattilaiset, vaaditaan osaamista ja ammattiylpeyttä tehdä asiat hyvin. Myös rakennuksen käyttäjän tulee käyttää rakennusta oikein ja seurata sen kuntoa.
– Käyttäjien tulee voida luottaa, että rakennus on terveellinen ja turvallinen. Kiinteistönomistajan vastuu on varmistaa se, Hyvärinen summaa.
Lue myös THL:n tuore tutkimus Sisäilmatilanteen selvitysprosessi koulussa ja päiväkodissa.
