Skip to main content
Etusivu » Toimitilat ja työ » Ihmiskeskeinen valaistus huomioi käyttäjien tarpeet
Oppimisympäristöt

Ihmiskeskeinen valaistus huomioi käyttäjien tarpeet

Valo vaikuttaa ihmisen hormonitoimintaan ja vuorokausirytmin säätelyyn. Kuvat: Getty Images

Työ- ja oppimisympäristöjen suunnittelussa valaistuksen määrällä ei pidä kitsastella. Tekniikan tohtori Henri Juslén muistuttaa, että näkemisen lisäksi valo vaikuttaa myös ihmisen vuorokausirytmiin ja hormonitoimintaan.

– Monissa julkisissa tiloissa valaistus on suunniteltu minimivaatimusten mukaisesti. Se riittää nipin napin hyvän näkökyvyn omaaville nuorille aikuisille, mutta ei huomioi kasvuiässä olevien lasten tai ikääntyvien tarpeita, Juslén toteaa.

Hyvä valaistus on Juslénin mukaan sellainen, jossa valon määrää on helppo muunnella. Esimerkiksi koulun luokkahuoneen, joka toimii päivisin lasten oppisen tukena, tulisi mukautua iltaisin vaikkapa ikäihmisten ompeluseuran työskentelytilaksi.

Toimiva valaistus tukee myös ihmisen biologisia tarpeita.

– Aiemmin tilavalaistuksia suunniteltiin pelkästään näkemisen ehdoilla. Se on toki edelleen tärkeää, sillä heikko valaistus vaikuttaa merkittävästi muun muassa lasten likinäköisyyden kehittymiseen. Nykyisin kuitenkin ymmärretään, että valolla ja sen määrällä on paljon kokonaisvaltaisempi vaikutus ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.

Virkistävää valoa

– Valo vaikuttaa hormonitoimintaamme sekä vuorokausirytmin säätelyyn. Aamuisin tarvitsemme enemmän valoa ja sen tulisi mieluiten olla sävyltään kylmää. Iltaa kohden valon määrän on hyvä vähentyä ja sen spektrin tulisi olla lämmintä, jotta se ei vaikuta sinisen valon tavoin uneen, Juslén kertoo.

Hän sanoo, että valon vireystilavaikutukset syntyvät puhtaasti siitä, kuinka paljon ja minkälaista valoa silmiimme tulee. Siksi myös oppimiseen tai työskentelyyn tarkoitettujen tilojen visuaalisen ympäristön tulisi olla valoa heijastavan vaalea.

– Valo vaikuttaa hormonitoimintaamme sekä vuorokausirytmin säätelyyn. Etenkin ikäihmisille oikeanlainen valaistus on tärkeää, sillä se tukee vuorokausirytmin säilymistä.

Reilusti pelivaraa

Henri Juslénin mukaan tilasuunnittelun tyypillisin ongelma on, että vaikka tilan tulevat käyttäjät eivät ole tiedossa, kiinteä valaistus on suunniteltu minimivaatimusten mukaisesti. Jos valon määrässä ei ole pelivaraa, tulevien käyttäjien muuttuvia tarpeita ei pystytä palvelemaan.

– Ensi vuonna astunevat voimaan uudet valaistusta säätelevät normit, joissa kannustetaan miettimään käyttäjien tarpeita ja suunnittelemaan parempaa valaistusta ja korkeampia asennettuja valotasoja. Rakentamisen tai remontoinnin kustannuksiin kiinteän valaistuksen valontuoton lisääminen ei juurikaan vaikuta, sillä valaisinten hintaan ja asennuskustannuksiin ei yksittäisen valaisimen valontuotto juurikaan vaikuta.

Yhdessä hyvän valaistuksenohjauksen kanssa toimiva valaistus antaa edellytykset energiatehokkaan, monipuolisesti muunneltavan sekä käyttäjien tarpeet ja ominaisuudet huomioivaan valaistukseen.

Next article