Koulutuksen tavoite hallitusohjelmassa on hieno ja kunnianhimoinen, mutta mitkä ovat ne keinot, joilla tavoite saavutetaan?
Yksi koulutuksen kärkihankkeista on uuden pedagogiikan, uusien oppimisympäristöjen ja digitalisaation tuominen peruskouluihin. Sen tavoitteena on parantaa oppimistuloksia, vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin, uudistaa pedagogiikka kokeillen ja tehdä oppimisesta innostavaa läpi elämän.
Tulevaisuuden koulussa oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden, jossa huomioidaan eri oppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista.
Digitalisaatio tulee jatkossa olemaan olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta sekä yhteisöllisen työskentelyn taitoja. Oppimisympäristöjen kehittämiseen vaikuttavat myös koulun toimintakulttuuri ja työtavat. Oppilaiden mukaan ottaminen oppimisympäristön suunnitteluun lisää kouluviihtyvyyttä ja oppilaiden hyvinvointia. Onnistumisen kokemukset ja elämykset erilaisissa ympäristöissä ja oppimistilanteissa innostavat oppilaita oman osaamisensa kehittämiseen.
Tulevaisuuden koulussa myös pulpetit katoavat vähitellen, ja tilalle saadaan monipuolisia ja erilaiseen työskentelyyn sekä liikunnallistamiseen soveltuvia kalusteita.
Koulujen tilaratkaisuilla ja kalusteilla on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä sekä oppilaiden aktiivista osallistumista. Yhteistoiminnalliset työtilat, välineet ja materiaalit sekä esimerkiksi kirjastot pyritään saamaan oppilaiden käyttöön niin, että ne mahdollistavat myös itsenäisen opiskelun. Koulun sisä- ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa ja rakennettua ympäristöä.
Kirjastot, liikuntakeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot tarjoavat koululaisille niin ikään monimuotoisia oppimisympäristöjä. Opetustiloista pyritään tekemään oppiaineiden yhteistä toimintaa tukevia tilakokonaisuuksia, joissa ainakin osa tiloista on yhteiskäyttöisiä.
Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa sekä tilojen käytössä huomioidaan ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys ja siisteys. Tulevaisuuden kouluissa suljetut opetustilat muuttuvat avoimiksi oppimaisemiksi, joissa tilat liukuvat toisiinsa eikä rajapintaa liikkumisen tilan ja oppimisen tilan välillä välttämättä enää ole. Tulevaisuuden koulussa myös pulpetit katoavat vähitellen, ja tilalle saadaan monipuolisia ja erilaiseen työskentelyyn sekä liikunnallistamiseen soveltuvia kalusteita.
Nykyajan koulut rakentuvat jo usein monitoimitaloiksi, joissa voi toimia niin yhtenäiskoulu, lukio, kansalaisopisto, kirjasto, päiväkoti tai nuorisotoimi saman katon alla. On syntymässä myös monitoimisia palvelukeskuksia, joissa tarjotaan myös vanhusten tarvitsemia palveluja samassa kampuksessa periaatteella ”vauvasta vaariin”. Kuntiin on rakentunut myös pienten lasten yksiköitä, joissa on päiväkoti ja esimerkiksi vuosiluokat 1–2 sekä kerhotilat.
Monitoimitalot muotoutuvat lähiöiden keskuksiksi rakentamaan yhteisöllisyyttä. Koulujen muuntuvat oppimisympäristöt ovat siis joustavia. Niiden avulla voidaan tukea erilaisia oppijoita ja oppimistyylejä, mutta myös palvella lähialueen asukkaita sekä muita kuntalaisia. Elämykselliset ja monipuoliset oppimisympäristöt edesauttavat myös kouluviihtyvyyttä.
Kirjoittaja Pia Kola-Torvinen on Opetushallituksen erityisasiantuntija.
