Puhtaan juomaveden riittävyys, vesivarojen pilaantuminen ja puutteellinen jäteveden käsittely ovat suuria globaaleja haasteita.
Väestön kasvaessa ja ilmaston lämmetessä puhtaan veden saatavuus vähenee. Näitä haasteita voidaan ratkoa myös suomalaisella vesiosaamisella ja teknologialla.
Suomi on ottanut suuria kehitysaskeleita vesihuollon tilanteen parantamiseksi 1950-luvulta lähtien ja tehnyt työtä hallintotapojen ja lainsäädännön kehittämiseksi. Juomaveden turvallisuus on eurooppalaisessakin mittakaavassa ainutlaatuisella tasolla. Suomen vesiosaamisen laaja-alaisuus mahdollistaa kokonaisratkaisut, joissa kattava koulutus ja tutkimus yhdistyvät alan suunnittelu-, laite-, teknologia- ja kemikaaliosaamiseen. Toki parannettavaa löytyy meiltäkin: esimerkiksi kasvava verkostojen saneerausvelka tulee haastamaan kaupunkeja lähitulevaisuudessa.
Maailmalla vesiasioita ei useinkaan hoideta yhtä kokonaisvaltaisesti. Megatrendit kuten ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja kasvava siirtolaisuus tekevät vesihuollon toimintaympäristön entistä haasteellisemmaksi. Pitkittyneet kuivat kaudet ovat aiheuttaneet ongelmia ympäri maailmaa: esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa sadot ovat olleet niin huonoja, että karjaa on jouduttu teurastamaan rehun puutteen vuoksi. Ilmastonmuutoksen ennustetaan aiheuttavan entisestään pahenevia kuivuus- ja tulvakausia sekä myrskyjä.
Yksi tärkeistä kehityskohteista on veden siirtämisessä tapahtuvien hävikkien minimointi.
Väestönkasvu lisää ruoan ja energian tarvetta, mikä puolestaan lisää pohjaveden käyttöä. Veden liikakäyttöön on hyvin vaikea puuttua. Suuret pato- ja vesivoimahankkeet parantavat tilannetta niitä rakentavissa maissa, mutta voivat aiheuttaa vakavaa haittaa alajuoksun luonnolle ja ihmisille.
Teknologian kehitys mahdollistaa jatkuvasti uusia ratkaisuja myös vesialan haasteisiin. Esimerkiksi kehittyneet mittauslaitteet ja mallinnustyökalut mahdollistavat tehokkaamman tiedonsaannin, helpottavat päätöksentekoa ja auttavat ääri-ilmiöihin varautumisessa.
Yksi tärkeistä kehityskohteista on veden siirtämisessä tapahtuvien hävikkien minimointi. Älykkäiden ratkaisujen avulla pystytään mittaamaan veden kulutusta ja paikallistamaan vuotokohdat entistä tarkemmin. Suomalaiset yritykset ovat tuoneet omia ratkaisujaan esille esimerkiksi Slushin sivutapahtumassa ”Digitalization of Water”, jonka Finnish Water Forum (FWF) on järjestänyt yhdessä China Europe Water Platformin kanssa.
Vesiosaamisen viennin näkökulmasta suurin ongelma on osaamisen sirpaleisuus. Alalla on paljon pk-sektorin toimijoita, joilla on oman alansa huippuosaamista. Kansainvälisille markkinoille pääsy edellyttää kuitenkin usein isompia kokonaisratkaisuja ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tätä painottaa myös elokuussa julkaistu Suomen uusi vesialan kansainvälinen strategia. Strategia ohjaa Suomen toimintaa vesialalla vuoteen 2030 ja linkittyy myös yhteistyön rakentamiseen ja kaupalliseen toimintaan.
Finnish Water Forum toteuttaa osaltaan strategiaa tuomalla Suomen vesialan osaajat – yritykset, tutkimuslaitokset, ministeriöt, yliopistot, oppilaitokset ja yhdistykset – saman pöydän ääreen. Kokoamalla yhteen eri toimijoiden vahvuudet kilpailukykyisiksi kokonaisuuksiksi voimme tuoda ratkaisuja myös maailmanlaajuisiin vesihaasteisiin.
Kirjoittaja Topi Helle on Finnish Water Forumin toimitusjohtaja.
