Riku Eksymä
toimitusjohtaja, Suomen Kiertovoima ry KIVO
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 yhdyskuntajätettä syntyi 2 811 589 tonnia. Tuosta määrästä materiaalina kierrätettiin 1 140 133 tonnia ja näin kierrätysasteeksi laskettiin 40,6 %.
Tulevina vuosina EU:n kierrätystavoitteet kiristyvät asteittain niin, että vuonna 2035 kierrätysasteen tulisi olla 65 %. Kierrätysastetta voidaan nostaa lajittelua lisäämällä. Eli kodeissa ja yrityksissä lajiteltaisiin nykyistä tehokkaammin, mutta käytössä olisivat nykyiset palvelut.
Kierrätysastetta on kuitenkin nostettava enemmän ja tämä tehtäisiin velvoiterajoja tiukentamalla. Tämä tarkoittaisi, että yhä useammille kiinteistöille olisi hankittava useamman jätelajin keräysastia. Tämä kasvattaa sekä hyötyjätekertymiä että pienentää sekajätemäärää.
Mitä enemmän ja useampia jätelajeja kerätään useammilta kiinteistöiltä, lisääntyvät ajokilometrit ja se puolestaan lisää päästöjä. Avainasemassa tuleekin olemaan kuljetusten tehokkuus.
Kun jätehuoltojärjestelmä ja kaikki jätevirrat asuinkiinteistöiltä kiertoon ovat kunnan koordinaatiossa, voidaan kuljetusreittejä optimoimalla pitää päästöt kurissa. Jätteiden yhteiskeräys esimerkiksi monilokero- tai yhteisastioista toteutuu järjestelmällisemmin ja vähäpäästöisemmin kuntien järjestämänä jätteenkuljetuksena.
Jotta jätehuollon kehittäminen saataisiin ympäristön kannalta järkevimmäksi, ovat kuntien jätelaitokset teettäneet alueillaan eri jätelajien keräyksestä elinkaaritarkasteluja. Tutkimalla on selvitetty miten vaihtoehtoiset erilliskeräyksen ratkaisut vaikuttavat erilaisilla alueilla jätehuollon kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin. Samalla on vertailtu eri toimenpiteiden vaikutusta kierrätystavoitteiden saavuttamiseen.
Kuntien jätelaitosten alueet eri puolilla Suomea ovat hyvin erilaisia. Kaikkialle ei elinkaaritarkastelujen mukaan olisi kannattavaa toteuttaa samanlaista jätteiden keräysjärjestelmää. Lajittelun velvoiterajojen ympäristö- ja taloudellinen vaikutus riippuvat muun muassa asukastiheydestä.
Tuleva lainsäädäntö velvoittaa varmasti yhä useamman asukkaan lajittelemaan jätteensä nykyistä ahkerammin. Asukkaat ovat jo nyt keskeisessä asemassa; lajitella voisi paremmin ja olemassa olevia kierrätyspalveluja käyttää tehokkaammin.
Lajitteluvelvollisuuden kiristyessä jätehuollon kustannukset saattavat nousta. Toisaalta tehokkaan kunnallisen järjestelmän ansiosta laajempi keräys voidaan toteuttaa vain pienin hinnankorotuksin tai paikoin jopa nykyisin asiakasmaksuin.
Kuntien ja tuottajayhteisöjen on tulevaisuudessa keksittävä yhdessä keinoja kannustaa asukkaita lajittelemaan tehokkaammin sekä yhdessä järjestettävä asukkaiden arkeen helposti saavutettavat ja lajitteluun kannustavat palvelut.
Myös teollisuudella on vaikutuksensa kierrätystavoitteiden saavuttamiseen. Tuotteiden ja pakkausten tulisi olla helposti tunnistettavaa ja kierrätettävää materiaalia. Näin asukkaat onnistuvat lajittelussaan ja yhä enemmän materiaalia päätyy kiertoon.
